Pasmat on vähän sekaisin. Olen rikkonut aamurytmin pitkästä aikaa, enkä oikein osaa suhtautua tähän. Aloitin aamun aamiaisella, ENKÄ viemällä koiraa ensin ulos! Yleensä aamumme alkaa lenkillä ja sitten tullaan syömään aamupalaa. Ja nyt me molemmat ollaan vähän ihmeisämme. Hermanni vinkuu, heiluttaa vimmatusti häntää ja yrittää saada minut ylös kahvikupin äärestä

Mutta minä nautin nyt tämän kahvini ihan rauhassa. Kaipasin aamukahvia jo eilen illalla. Olin todella väsynyt koko illan enkä kyennyt tekemään mitään. Mutta tieto siitä, että saa kahvia! Aah. Eikä mitä tahansa kahvia, vaan tätä ihanaa ekstratummapaahtoista ruotsalaista.

Ruotsissa opin, mistä kahvissa on todella kysymys. Olin aina aiemmin nauranut ruotsin serkuilleni, jotka Suomeen tullessaan kantoivat käsilaukussaan Nescafen pikakahvipusseja, jotta voisivat lisätä vähän ytyä suomalaiseen kahviin. En olenkaan tajunnut, mistä oli kyse. Mutta kun itse muutin Ruotsiin ja kävin vierailuilla Suomessa, tajusin, että täällä kahvi on… LAIHAA!! Ja siksi minäkin nyt kannan Nescafen pikakahvipusseja käsilaukussa katastrofin varalta.. Ja nautin kotona tätä parasta tummaa kahvia.

/Maija, kippistäen aamulle ja auringolle