… tai jotain. Katu-uskottavaa enough! AAAAAHHHH, mikä ilta eilen! Maalasin sitten elämäni ensimmäisen graffitin alusta loppuun. Laillisesti, kyllä! Helsingin Arabian graffittiseinälle. Mutta olin varautunut kyllä hupparilla ja helposti kasvojen päälle vedettävällä pääkallohuivilla ihan vaan varmuudenvuoksi jos kytät ois sattunu kaahaa mestoille maijallaan. (Tavallaan sitä vähän olin villeissä kuvitelmissni toivonut, vähän jännitystä elämään, kato.)

No joo, sä tunnet mut. On taas saatu ihan riittävää vipinää tämän miisan elämään, tällä taas päästään pätkä eteenpäin. Kirjoitan enemmän tästä MaiLife Haasteesta ja paljastan kuvat myös ihan siitä lopputuloksesta pian. Tässä nyt pari maistiaista.

Täs meitsi peinttaa piissii. Meitsil on kuulemma liia kireet byysat tähä skenee. Menee vaihtoo, ens keral o sellaset lökäbyysat et ei niinku sillai mitää rajaa.

Ja täs o mu posse. Duudsit ja miisa. Chillattii sii vähä peinttaamise jälkee.

/Ämmä, jonka nimi saattaa kyllä nyt muuttua ”Mai”:ksi, koska siis mun kai siis tägi (en oo ihan varma mitä se tarkoittaa) on Mai. Kai. Mä viel tsekkaan tän mu possen kaa. Et miten se nyt oli.