Mistä johtuu, että kaikki uusi, tuntematon ja alussa oleva stressaa ihan valtavasti? Tätä mietin tänään. Että kun on aloittamassa jotain uutta, kaikki tuntuu ensin yhdeltä isolta kaaokselta ja sitten on ihan valtavan riittämätön olo ja pelkää, että ei osaa tai pysty. Ettei mistään tule mitään, ettei mikään ole hallinnassa.

Kokemus ei näköjään tee mestaria. Minä ainakin olen elämässäni joutunut kohtaamaan uuden asian aloittamisen niin monta kertaa, että luulisi minun tietävän jotain siitä miten nämä hommat menevät. Mutta ei. Miten itsensä saisi vain ymärtämään, että on otettava askel ja asia kerrallaan? Ettei alussa mitään kokonaisuutta voi saada haltuun kerralla? Miten sitä osaisi luottaa itseensä?

Maanantaita, sinä!

Onneksi joku oli piirtänyt tämän vaatekierrätyslaatikon kylkeen, rauhoittaa hieman.