On aika hankala viikko. Usko on vähissä. Tuntuu, että asia toisensa perään menee mönkään, eikä oikein mikään onnistu. Ei oikein näe mintään järkeä misään ja tuntuu, että koko elämä on viimeiset vuodet koostunut pettymyksistä. Kaiken muun lisäksi ne työkeikat, jotka oletin saavani, kaatuivatkin ja tässä sitä taas ollaan vailla tekemistä.

Pettymys. Se on päivän sana. Miksi näitä pettymyksiä tulee minulle yksi toisensa perään? Eikö tämä jo riitä? Kuinka pettymyksiä voi kestää? Kuinka nousta taas yhdestä uudesta pettymyksestä? Kuinka valaa itseensä uskoa ja positiivista mieltä, kun tuntuu että maailma ei halua, tarvitse? Näitä kysymyksiä olen nyt päässäni pyöritellyt.

Olin kirjoittamassa ihan toisenhenkistä blogia tänä aamuna. Se olisi ollut hyvin petymys- ja luovuttamisviritteinen. Olisin kysynyt sinulta vastauksia noihin kysymyksiini, sillä minusta ei ole niihin vastaamaan. Olisin surkutellut sitä kuinka elämä tuntuu vetävän minua vain alaspäin, kyseenalaistanut sen, onko minun mitään järkeä yrittää. Mutta onneksi odotin ja lähdin ennen kirjoittamista kävelylle Hermannin kanssa.

* * *

Minullahan on se oma puistonpenkki Helsingin Humallahdessa. Se entisen ihanan kotini lähellä oleva, jolla minun on tapana käydä aina hengittelemässä kun elämä menee mustiin. Siis tämä

Penkille ajauduin istumaan myös tänään aamulla rauhoittamaan itseäni ja pettynyttä mieltäni sekä taltuttamaan luovuttajan itsessäni. Istuin siinä aikani kunnes en enää jaksanut. Vastauksia ei tullut.

Kävelin noin viisi metriä ja ensimmäinen asia, jonka näin oli tämä:

”We can get new” – me voimme saada uutta, luki sähkötolpassa. Se oli minun vastaukseni.

Niin. Tästä tuli se kaivattu twisti blogiini. Uutta on väistämättä tulossa ja siihen on uskottava, vaikka elämä vetää välillä mustiin. Pettymyksistä selviää, kun uskoo. Kivenkovaan luottaa siihen, että kaikki onnistumiset ja epäonnistumiset johtavat oikealle tielle – että niiden on tarkoitus tapahtua ja juuri ne tuovat sen mahdollisuuden, että uutta voi syntyä. On uskottava siihen että tämä hetki, tämä tila, ei ole pysyvää, vaan sitä todella voi saada jotan uutta. Olkoon tämä päivän teema niin minulle kuin sinulle: Ei lannistutua pettymyksiin, uutta on tulossa!

/Ämmä, joka tietää saavansa vielä jota uutta