Minä muutan Norjaan

Tämä on ovi uuteen työpaikkaani. Ovi uuteen maailmaan. Ei ehkä aivan ilmeisin ovi minulle, saatat ajatella, mutta nyt kun tämän kuvan tähän laitan, sehän on aivan selvää. Tuosta minä kohta kuljen.

Tänään minulla on aika kivoja uutisia sinulle.

norjanovi

Kuva Lauri Pietikäinen

Minä ja minun sekopääterrierini Herra Hermanni muutamme lokakuussa Norjaan, pieneen Støn kalastajakylään. Ei, älä huoli, en lähde sinne Jalkapallovaimona tai Kalastajan sellaisena, mutta kukaties minusta itsestäni tulee vielä kalastaja. Homma kun menee nyt näin: minulle on tarjoutunut mahdollisuus tarttua ainutlaatuiseen työtilaisuuteen Støssä. Se alkaa nyt sykysyllä kalastuksen avustavissa tehtävissä siimankoukuttajana. Itse en siis hyppää troolariin (ainakaan ihan näin aluksi), vaan syötitän kalastajan siimoja, jotta hän sitten voi mennä merelle ja tehdä työnsä. Minusta tulee yksi lenkki ketjussa, johon tämän upean pohjois-norjalaisen kylän historia ja tulevaisuus nojaavat.

Siimoja syötittäessäni tutustun ja perehdyn samalla Norjan luontoon, kulttuuriin, kieleen ja ihmisiin sekä opiskelen oppityttönä Støn kyläyhteisön elämänmenon määrittävää kalastusta, meren elämää – valaita! Kun olen oppinut riittävästi, pääsen mukaan Arctic Whale Tours -valassafareille. Ja tietysti, kerron sinulle tarkemmin työstäni, uudesta kodistani sekä kaikesta matkan varrella kohtaamastani ja oppimastani jo tuttuun omalaatuiseen tyyliini niin omassa blogissani kuin muissa suomalaisissa ja ehkä kansainvälisissäkin medioissa.

* * *

Ihan jos villin veikkauksen heitän, niin nyt juuri tässä kohtaa sinä olet ihan niiku että mitähäh!

Voi kuule, niin minäkin olen ollut nyt kuluneet kaksi viikkoa kun tämä mahdollisuus varmistui. Hyvin nopeasti asiat tuntuvat tapahtuvan välillä… Mutta nyt ajatus on laskeutunut, ja kaikki on selvää. On aika ottaa seuraava askel elämässäni. Ja se on nyt tällainen! Alkamassa ei ole uusi elämä, vaan vaihe, joka on seurausta aiemmin elämässäni tekemistäni valinnoista – luonnollinen jatkumo. Seikkailu ja suuri itsensä alttiiksi pistämisen paikka se on ilman muuta. Aivan valtava mahdolisuus, ultimaattinen MaiLife Haaste, josta olen samalla hyvin innoissani, mutta elämäni edellisistä vaiheista oppineena suhtaudun siihen myös jalat hyvin vakaasti maassa.

Lähtökohtani on viettää ”Vuosi Norjassa”, mutta kuka tietää, ehkä siitä tulee ikuisuus. Sen saa aika näyttää. En lähde pakoon, en etsimään mitään – edes itseäni, sillä sitä on jo tehty riittämiin. Ainoa päämääräni on kokea upean luonnon vaihtuvat vuodenajat, tehdä töitä tämän kylän ja yhteisön kalastusperinteen säilyttämisen eteen, oppia uutta ja kirjoittaa. Tehtäväni nyt on vain avautua tälle mahdollisuudelle ja katsoa mitä tapahtuu.

norjanlaituri

Kuva Lauri Pietikäinen

Tuosta tulee minun jokapäiväinen näkymäni. Ja sinäkin pääset nyt kanssani matkalle Norjaan. Tutkitaan yhdessä mitä tapahtuu ja tulee vastaan, kun pakkaan rinkan, otan kainalooni pikkupiskin ja tartun toimeen! Tälle matkalle ei laiteta päähän ruusunpunaisia laseja. Tällä matkalla otetaan vastaan jokainen tunne, ajatus, kohtaaminen, kokemus – mitä niitä nyt asioita voi ihmisen elämän varrella vastaan tulla. Ehkä joku ihmekin.

Ehkä tämä on hullua. Mutta vielä hullumpaa olisi se, jos jättäisin tämän tilaisuuden käyttämättä. En ole rohkea, kaikkea muuta, mutta kuljen sitä polkua, joka eteeni on nyt asetettu.

* * *

Yksi tapahtuma johtaa toiseen, alitajuinen pitkä ajatusprosessi kirkastuu tullen tietoiseksi salaman lailla yhdessä lauseessa – ja sitten silmien eteen piirtyy visio, joka toteutuu yhdessä kohtaamisessa, pienessä hetkessä. Näin on nyt käynyt. Tulevina päivinä lähtöjärjestelyjeni lomassa kerron sinulle enemmän ja tarkemmin siitä mitkä asiat johtivat tähän askeleeseen ja miten kaikki tapahtui. Pysy siis mukanani! 

Tämä oli nyt tällainen ilmoitusluontoinen asia tällä kertaa. Tuntuupa kevyeltä, kun sain vihdoin jakaa tämän kanssasi.

/Maija, kuitenkin ihan vähän just nyt sillee niinku että huh…

 

Ps. Median edustaja tai muu innostunut yhteistyökumppani, joka nyt kiinnostut vuodestani Norjassa, ole minuun yhteydessä!

 

 

Mainokset

21 thoughts on “Minä muutan Norjaan

  1. Meidän luokka 6b kävi luokkaretkellä aikanaan Lofooteilla, kaupungin nimi oli Svolfär tai vastaava 😉 Ja oli kyllä silloin aika hauska kokemus kauniissa maisemissa. Siellä oli jonkun sortin leirikeskus tms. jonka 4hengen mökeissä asuttiin ja pesäpalloa norjalaisille ja ruottalaisille opetettiin. Innolla siis odotan kuvia ja tarinoita.

    • Minähän olen käynyt Norjassa vain ihan pienenä jollain asuntovaunureissulla vanhempien kanssa ja sitten pari kertaa teininä Kilpisjärveltä pyörähtänyt jossain siinä Norjan puolella. Täysin Norja-ummikkona siis mennään, mutta siksi tämä onkin niin siistiä. Kun ei oikeastaan tiedä mikä odottaa.. Kuvia ja juttuja tulossa jatkossa – ja paljon!

  2. Siellä Norjassa on niin kaunista,on monta kertaa tullut käytyä ,myös Lofooteilla ,Senjasaarella,ym ym,ja aina tekee mieli uudestaan,,, onnea matkaa ja iloista mieltä

      • Asuin juuri tuossa rakennuksessa 2 vuotta…paljon muistoja,niin hyviä kuin huonoja..v.2007 ET-lehti teki 4 sivun jutun minusta….muistoja…muistoja..

  3. Niin sitä pitää, hienoa :). Ehkä mäkin tulen sinne vielä siimaa koukuttamaan jos täällä asiat ei etene. Pitää vaan ottaa viisi hevosta mukaan. Ja kolme kissaa… Käymään tulen varmasti!

  4. Onnea:D ja terkut Avlettolle! Ei kannata edes itse hirveesti uskoa tohon, että olet vuoden. Se vaikuttaa viihtymiseen, kielen oppimiseen ja sopeutumiseen. Päätä, että menet pysyvästi ja tulet pois jos siltä tuntuu 😉

  5. Onnea uusille seikkailuillesi! Hyvä että uskalsit tarttua tuollaiseen mahdollisuuteen, olet Maija rohkea!
    Käytiin kesällä Lofooteilla, ja on se yksi kauneimmista paikoista missä olen käynyt (tähän mennessä). Ja ne vuoret ja vuonot, mitkä ihanat maisemat! Sekä ne pienet kalastajakylät! Siellä sielu lepää ja rentoutuu. Tulet varmaan löytämään luovuudestasi uusia ulottuvuuksia :).
    Ruokahan siellä on kallista, mutta onneksi Ruotsi on lähellä, siellä voit käydä isommilla ostoksilla ;). Hyvää reissua sinulle!
    Toivoen, Tiina

    • Kiitos, Tiina! Kun ajattelen mielessäni Norjaa ja tätä muuttoani, näen (jos sen nyt voi nähdä) edessäni raikkaan ilman. Se kertonee jotain. Tuntuu, että minä tarvitsen raikasta ilmaa ja tilaa hengittää. Olen varma, että nämä ”tavoitteet” täyttyvät varmasti.

  6. Päivitysilmoitus: Heinäkuun kahdeskymmeneskolmas päivä | MaiLife

  7. Tervetuloa Norjaan, täältä vähän etelämpää Lillehammerin kupeesta! Itsekin meinasin yhdessä vaiheessa pistää perheen autoon ja ajella Støn suuntaan kalastushommiin, mutta sitten elämä vei taas uusiin juttuihin. Tuolla on kuitenkin tullut käytyä, upea paikka ja mielenkiinnolla odotan sieltä kuulumisia (ja kuvia!)

    • Kiitos, Satu! Tervetuloa ainakin käymään, jos et ihan kokonaan muuta Støhön 🙂 Ehtiihän senkin jos tulee uusi soveltuva hetki! Kuvia on luvassa ja paljon. Just olen saanut kunnon kameran ja videokameran! Vihdoin voi heittää hyvästit kännykkäkuville.

  8. Päivitysilmoitus: Kun Valtiotieteiden maisterista tuli kalastajan apulainen | MaiLife

  9. Päivitysilmoitus: Arkistojen aarre: Kun Valtiotieteiden maisterista tuli kalastajan apulainen | MaiLife

Kommentoi, ole hyvä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s