Terveiset Pellosta. Karavaani on kulkenut koko päivän. Minä lopetin mittaamasta matkaa 12 tunnin kohdalla… Mutta nyt olemme pysähtyneet yöksi. Huomenna edessä on vielä yhdeksän tunnin ajo. Nyt meininki on nyt suhteellisen väsynyt. Onneksi ainakin Herra Hermannilla matka on sujunut rennoissa tunnelmissa.

Nyt se on todella alkanut! Ollaan niinku into kalastusbisnes heti alkuun. Minulle on nääs heitetty haaste. Tai oikeastaan se on kaste. Kalastajan kaste. Että kun sitten suoritan tämän, olen hyväksytty.

Kalastajan kaste tarkoittaa, että minun tulee perehtyä 20 eri kalaan. Tutustua niihin, niiden kalastukseen ja maistaa niitä.

Ensimmäisenä on vuorossa nahkiainen. Suloinen pikku pusuhuuli! Se oli minun ensimmäinen mielikuvani tästä kalasta. Pysähdyimme Torniossa Kukkolankoskella katsomaan miten nahkiaista poimitaan joesta. Pakko käyttää termiä ”poimia joesta”, koska en ole ihan varma miten se oikeasti sanotaan. Merrataan? Mä opin tän. Lupaan! Kalastuksen. Sitä vartenhan tämä kaste on.

Mutta noilla noin se tehdään! Ja täältä näin…

Ja tältä ne nyt sitten näyttää. Savustettuna.

Että bon apetit vaan… En ehkä ihan ensimmäisenä enää kutsu nahkiaista suloiseksi pikku pusuhuuleksi. Mä teen tän. Lupaan. Maistan nahkiaista, jotta voin todistaa suorittaneeni kasteen ensimmäisen osan.

Tiesitkö muuten että nahkiaista kutsutaan yhdeksänsilmäiseksi?

* * *

Tänään muuten tajusin miksi. Tajusin miksi olen tällä matkalla. Tämän takia:

/Ämmä, joka lupaa, että seuraavan kastekalan kohdalla saat kuulla vähän enemmän faktatietoja… nyt ei jaksa opiskella enempää.