Vuosi näiden kuvien välillä. Alkoi jopa vähän naurattaa, kun tajusin suunnittelematta ottaneeni kaksi niin samankaltaista kuvaa tasan vuoden välein.
Tältä näyttää selviytyminen. Pyjamat vaihtuvat, ajatukset ja tunteet – ne todella vaihtuvat.
Jos käyt nyt läpi vaikeita aikoja, kuule tämä: kaikki menee ohi. Ota kärsivällisesti kaikki aika, jonka tarvitset, ja muista – sinä et ole yksin. Joskus täytyy pelätä kuolevansa voidakseen uskaltaa elää.
Kaunista, kaunista joulua sinulle!
/Äm, poistuen nyt sillinhajuisesta koukutustuvasta (edelleen ainoa paikka, jossa netti jotenkin toimii) takaisin jouludiskoon Herra Hermannin kanssa
MaiLife 
Hei Maija,
Suuri kiitos rohkeudestasi olla avoin. Jokainen blogisi kirjoitus madaltaa kynnystä hakea apua, jos on romahtanut. Minun romahdukseni tapahtui 15.8.14. Riita poikani kanssa vain katkaisi minut. Taustalla muutto erilleen 18 vuoden avioliitosta, jota halusin itse. Avioerohakemus, oman asunnon remontti….15.8.14 vain romahdin ja halusin kuolla. Täytyy käydä lähellä kuolemaa, huomatakseen haluta elää!! Vihdoin hain ja sain apua. Takana nyt 4kk terapiaa ja olen joka päivä lähempänä omaa itseäni. Moneen vuoteen osaan ja uskallan haaveilla. Olen lähdössä kesäkuussa Italiaan, yksin. Matkalla on minulle suuri merkitys, itsenäisyyteni juhla. Kiitos avoimesta tunteittesi avaamisesta. Olet rohkea ja vahva!!