Støn onnellisin koukuttaja – kalastajakylän karu arki

IMG_9429

Tämä on uuden työpaikkani ovi. Minulla on uusi koukutustupa. Se on toisella puolella satamaa, kalatehtaan puolella.

Tämä on näkymä uuden työpaikkani ovelta. Tuolla toisella puolella on minun kotini.

IMG_9438

Minulla on nyt työmatka. Se on aika hassua. Aamulla kävelen muutaman sadan metrin mittaisen matkan muovipussi kädessä sataman toiselta puolelta toiselle. Muovipussissa ovat evääni. Näkkileipää, banaani, vesipullo. Näinä päivinä muutaman sadankin metrin matkalla voi paleltua elävältä. Tuulee, sataa lunta vaakasuoraan. On jäätävää.

Minun entiset kalastajani Friz ja Lofoottien Tom, joiden koukutustupa sijaitsee 50 metrin päässä minun kotioveltani, ovat päättäneet kalastaa juksalla*. Aivan kuten kylän kaikki muutkin kalastajat. He eivät tarvitse kokuttajia. Siksi minä olen muuttanut työpöytäni nyt toiselle puolen satamaa. Se, että minulla on uusi työpaikka ja uusi koukutustupa ei ole itsestään selvää.

FullSizeRender IMG_9419

Tiedättekö, että minä olen Støn onnekkain koukuttaja. Ainoa, jolle on töitä. Syksyn yllättävä stoppi sai kaikki varuilleen. Kalastajien on tienattava alkuvuoden rahansa mahdollisin pienin kustannuksin. Siksi he ottavat varman päälle ja juksaavat – silloin kun merelle on ylipäänsä mahdollista mennä. Nyt ei ole. Tuulee, sataa lunta vaakasuoraan. On jäätävää.

Tilanteet voivat muuttua mihin suuntaan tahansa. Viimeisen parin viikon aikana täällä on käynyt pyörähtämässä monta ihmistä toteamassa, ettei aiemmin aiottuja töitä olekaan tarjolla. Minua säälittää heidän tilanteensa. Minua säälittää Teemu, työkaverini Frizin ja Lofoottien Tomin tuvalta, joka on vailla töitä. Töitä on juuri ja juuri vain yhdelle. Jotta saa vuokran maksettua ja vähän ruokaa. Töitä on vain minulle.

Minun uusi kalastajani Tom on päättänyt ottaa riskin ja koeilee koljan pyyntiä vuonossa turskasiimoilla. Merelle koljan pyyntiin tarkoitettuja siimoja ei voi nyt laskea. On liian hurja keli. Tuulee liian kovaa. Sataa lunta liian vaakasuoraan. On liian jäätävä.

IMG_9413

Tämä on turskanpyyntiin tarkoitettu sennasiimapönttö. Sennasiiman koukuttaminen on ihan sairasta tytötä. Siima ovat kevyttä, muovista letkuaa, joihin tulee pirullisia jännitteitä, joita on aivan käsittämättömän vaikea purkaa.

Minä olen kuumeessa. Kamala flunssa. Minä olen ainoa, jolla on töitä, ja ainoa jonka pitäisi oikeasti olla sairaslomalla. Minulla meni tänään viisi ja puoli tuntia koukuttaa yksi siimapönttö. Nopeimmilla siihen menee tunti. Aivo ei toimi. Olen kuin lekalla hakattu.

Mutta minä en saa valittaa, sillä olen Støn onnekkain koukuttaja. Se, että minulla on töitä ei ole itsestään selvää. Eikä pysyvää. Kalastajakylän arki on karua. Tilanne voi muuttua milloin tahansa.

IMG_9417

Kiitos te kaikki ihanat, jotka olette lähestyneet minua yhteydenotoilla kysyen Støn työmahdollisuuksista! On hienoa, että näin moni on innostunut työnteosta Norjassa ja elämästä kalastajakylässä. Valitettavasti teille kaikille olen joutunut vastaamaan kerta toisensa jälkeen samoin: tilanne Støssä ja monessa muussa kalastajakylässä on nyt kovin epävakaa eikä töitä ole tarjolla. Støssä ollaan kovin varovaisia nyt uusien ihmisten rekrytoinnin suhteen, ja kalastajat pyrkivät nyt löytämään koukuttajansa suoraan tuttaviensa joukosta tarpeen mukaan. Vielä joitakin vuosia sitten tähän aikaan Støssä oli 30 suomalaista töissä, tänään meitä on vain kolme.

Upeaa, että tulijoita koukuttajaksi olisi runsain mitoin. Mutta silti koko siimakalastuksen tulevaisuus on vaakalaudalla.

Siimakalastus on arvaamaton elämäntapa; sen minä olen nyt Støssä asuessani oppinut. Minä toivon, että alati oikukkaammaksi muuttuva luonto ja toiminnan ennalta-arvaamattomuus eivät lannista kalastajia ja mahdollisimman moni heistä voisi vielä tulevina vuosina työllistää myös meitä suomalaisia koukuttajia. Nyt on katsottava kuinka tilanne kehittyy kevättä kohti kulkiessa.

/Äm, Støn onnekkain, ainakin vielä hetken

* Juksa on automaattipilkki, jolla kalastetaan seitiä. Pilkissä käytetään kumikoukkuja, joihin ei laiteta syöttejä. Juksan päässä oleva paino vetää sen meren pohjaan. Kun pilkki osuu pohjaan, se pölläyttää merenpohjaa, mikä houkuttaa kalan. Ja kun painoa on riittävästi, automaattikela vetää kalat pintaan. Juksalla voi saada jopa 2 000 kiloa kalaa päivässä. Kalastajille juksaaminen on hyvä juttu, sillä he saavat kalastaa mahdollisimman pienin kustannuksin.

Mainokset

3 thoughts on “Støn onnellisin koukuttaja – kalastajakylän karu arki

  1. Hienoa Maija (y). Loistavaa toisen puolen loistava rohkelikko kalastajja. Eikö Raimollakaan ole töitä 🙂 Voimia tähän kuuhun. Nähdään. Sä opit sen, anna tunteen tulla ja se lentää. L tietää ja ohjaa ja toisen puolen kalastaja.
    Halaus sinulle sinnille ❤

  2. Miten hupaisaa! Löysin blogisi yhden täkäläisen kalastajan facebookin kautta, ja lukiessani tätä postausta, sain huomata että olet ottanut valokuvan minun kirjoittamasta sanastosta minun siellä ollessani 😀 Hauska sattuma!

Kommentoi, ole hyvä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s