Sain tämän taulun äidiltäni kun olin kuusivuotias. Nyt tullessani Norjasta suoraan vanhempieni luokse oli pakko kaivaa se esiin. Tämä on tainnut kulkea ohjenuoranani kaikkien näiden vuosien läpi, vaikka inhosinkin taulua sen saadessani; ajattelin äitini pitävän minua pelkurina. Mutta ei. Vanhemmissa (ja Ressussa) on viisaus, kannaatta heitä aina silloin tällöin kuunnella.
Elämä on mahtavaa kun vaan uskaltaa antaa mennä! Välillä sitä tippuu koirankopin katolta, kun siivet eivät kanna, mutta sittenhän voi aina yrittää uudelleen. Rohkeaa viikonloppua sinulle!
Mitä ihan vähän pelottavaa voisit tänään tehdä?
/Ämmä, joka teki matkaa Norjasta Suomeen 43 tuntia, ja on nyt niin voipunut, ettei jaksa kertoa matkasta enempää. Lisää mahtavasta rekkakyydistä lähipäivinä…
Huuh olet rohkeasti hypännyt uuteen vaiheeseen elämässäsi, ja se on ollut rohkeampi teko kuin jäädä. Palaset aivan varmasti loksahtelevat paikoilleen taas, sillä asioilla on toisaankin taipumus järjestyä, niinhän nytkin kävi: sait heti jopa kyydin, kun työtilanteesi Norjassa salli sinun tehdä päätöksesi ennemmin lähteä kuin jäädä. Odotan mielenkiinnolla raporttiasi matkanteosta ja uusista suunnitelmistasi, näitä on ollut ilo lukea! Onnea matkaan toivottaa toinen M
Näin se on; kaikki järjestyy. Kiitos sinulle 🙂