Støssä on myrsky. Kovin tähän mennessä. 35 metriä sekunnissa ovat kovimmillaan mitanneet.
Mutta minä en ole Støssä. Tavallaan harmittaa. Vaarallisuudestaan huolimatta olisi hienoa olla kokemassa se; hirmumyrsky. Myrskyt ja Stø ovat kuin luotu yhteen. Minulla on ikävä niitä molempia.
Hirmuisen myrskyisää on tosin täälläkin. Pienen ihmisen mielessä. Paljon setvittävää, ajateltavaa, järjestettävää. Monta yksityistä ajatusta, joita en osaa enkä halua pukea sanoiksi. Otetaan rauhassa. Myrskyllä täytyy.
Kävin tänään metsässä lenkillä. Suomalaisen rehellisessä, lumisessa metsässä. Myrsky on riehunut joskus täälläkin, näyttää. Linnunpesä on pudonnut maahan tuulen voimasta kaatuneesta koivusta.
Se hätkäytti. Linnut kun ovat minulle tärkeitä vestintuojia, symbolisia eläimiä. Niistähän olen monesti sinulle kertonut. Linnun näyttäytyminen ja läsnäolo on aina merkinnyt minulle jotain: muutoksia, ihmeitä, suuria tapahtumia.
Ja nyt. Maahan pudonnut linnunpesä. Myrskyn nujertama linnun koti. Mitä se enteilee?
Maija – linnun kodin seinät ja katto ovat säilyneet myrskyssäkin ehjänä ja lunta ei ole tullut tupaan eli olkoon se etiäinen elämääsi, ei hätää vaikka myrsky pudottaa alas kunhan sielu säilyy ja hitaasti kulkemalla sielu pysyy perässä.
Nauti olostasi 👼
-nina
❤ Tiedätkö, minä en edes osannut ajatella asiaa noin. Näin vain maahan tippuneen pöntön. Mutta totta, sehän on ehjä! Kurkistin sen sisäänkin, ja siellä oli kaikki linnun sinne raahaamat risut ja lehdet pehmusteena. Sehän siis vain odottaa uuteen puuhun nostamista! Jännää, miten näkökulman muuttaminen voi vaikuttaa siihen, miten asian kokee ja näkee.
Heti yösydännä minun pitää päästä kertomaan, minkä ajatuksen alitajuntani äsken väläytti työstettyään tuota päivitystäsi kaikessa hiljaisuudessa tuntitolkulla -kuin ohjelma, joka oli taustalla käynnissä, vaikka ihan muuta samalla puuhasinkin.
Ensin tuo pudonnut pesäkolo näytti aika lohduttomalta, mutta eihän tuossa ole tainnut käydä kuinkaan!
Maija, rohkeasti uusia kuvioita rakentamaan! Sitä tuo sinun kuvasi minulle symboloi: Uudelta, vankemmalta pohjalta luomaan jotakin sinulle ominta, mikä tuulessa vaikka huojuukin, ei sorru, vaan tarjoaa jopa kasvonsakin myrskyn tuiverrarravaksi. Katsohan vaan, eihän tuokaan linnun kotipönttö hajonnut, vaikka se joutuikin hetkellisesti myrskyn heiteltäväksi! Ehkä joku nostaa sen joskus ylös jonkun tukevan puun kylkeen ja uuteen elämään, mutta tuohon jäädessäänkin se saattaisi tarjota oivan kotikolon jollekin elävälle joka ei sitä vanhasta paikasta, lintujen ulottuvilta olisi koskaan voinut löytääkään.
Hitaasti hyvä tulee! Myrskyn laantumista odotellessa tuulensuojaisessa paikassa ei tarvitse olla kiire mihinkään!
Kiitos, ihana Marikka! Tuli ihan kyynel silmään tätä lukiessani. ❤
❤