Kalsarikokkausta ja kevätkatselmuksia

Ei tarvinnut matkustaa kuin kolmisensataa kilometriä etelään, ja maisema muuttui talvisesta, lumikinosten täytteisestä Keski-Suomesta täyteen etelän kevääseen. Kevättä minä täällä nyt olen ihmetellyt viime päivät Helsingin kaupunkiluonnossa lenkkeillen. Kyllähän se vähän kummastuttaa, kuinka luonto voi olla jopa kuukautta aiempaa edellä kevään tulossa. Vaikka ihanaa onkin, että lupaus kesän heräämisestä on jo näin käsin kosketeltavaa, en silti voi olla kummastelematta ja kauhistelemattakin tätä myllerrystä, joka luonnossa kiihtyy vuosi vuodelta. Tuntuu kuin olisi huhtikuu, vaikka ei olla edes maaliskuussa.

kevät

Eilisen päivän pyhitin ystäville. Majailen rakkaan Katan luona, ja me keskityimme kalsarikokkailuun. Minusta on kovaa vauhtia tulossa suurtaloudenpitäjä, viisihenkisen perheen ruoat syntyvät kädenkäänteessä! Niin hyvin täällä kotitaloushommat hoituvat, että päätin jäädä vielä seuraavaksi viikoksi Helsinkiin järjestelemään asioita. Edessä on viikonloppu, joka tarkoittaa lisää ystäviä, hauskoja hetkiä kalsareissa ja luonnon kummastelua.

kokkaus

Tällainen meno täällä. Henkisesti ollaan vähän ihmetystilassa; paljon hyvää enteileviä merkkejä ilmassa, mutta kuten aina näissä minun keisseissäni, kaikki riippuu kaikesta, ja yhden langanpään löytyminen avaa ryminällä koko kerän. Sitä siis odotellessa.

/Äm, toivoen vilkasta viikonloppua

 

Mainokset

Kommentoi, ole hyvä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s