Sampo Kaulanen haastoi Somekuningattaren Hullun Polkasuun: pyörällä 345 km Lapista Norjaan

Ohhoh. Nyt on tämä tyttö vähän pöllähtänyt. Tänään tuli kaikkien aikojen haaste! Suomen kiistaton Somekuningas Sampo Kaulanen, joka vetää huippusuosittua Jounin Kauppaa Ylläksellä, on haastanut minut mukaan Hullun Polkasuun, siis polkemaan polkupyörällä Ylläkseltä Norjan Altaan,  yhteensä 345 kilometriä kolmessa päivässä vain muutaman viikon päästä. Tällainen haastevideo rämpsähti aamupäivällä Facebookin seinälleni tuosta noin vaan

 

Nyt minun pitäisi nopeassa ajassa päättää uskallanko tarttua tähän haasteeseen. Polkasu on jo muutaman viikon päästä! Mitä sinä olet mieltä? Mennä vai ei mennä?

Eihän tätä nyt voisi tavallaan jättää väliinkään. Norja, ja kaikkee! Mutta. Minulla ei ole polkupyörää (enkä ole aikoihin edes istunut fillarin selässä, saati sitten polkenut kuin maksimissaan parikymmentä kilometriä päivässä), ei mitään varusteita, enkä tiedä miten itseni saisin raahattua Ylläkselle heinäkuun yhdeksänneksi päiväksi, jolloin fillariretkue starttaa klo 8.00 kohti Norjaa. Mistä saisin tarvittavat tavarat, millä matkustaisin ja majoittuisin? Onko sinulla kenties polkupyöräliike ja voisit antaa tai lainata minulle pyörän ja varusteet? Tai oletko töissä VR:llä ja voisit piffata matkaliput?

Ja mikä tärkeintä: tulisitko sinä mukaani Hullun Polkasuun?

Minä koetan nyt raapia kasaan jonkun vastauksen Sampolle. Tämän illan otan aikalisää. Auta! Uskallanko lähteä (en edes kysy onko tässä mitään järkeä, koska ei ole)? Pystyisinkö vetämään tämän reitin kolmessa päivässä…?

kartta

/Ämmä, sanatonna

 

”Hullun Polkasu on yksi Suomen kuuluisimman kyläkauppiaan ja some-ilmiön, Sampo Kaulasen älynväläyksistä. Sampo lupasi kesällä 2014 pyöräillä Ylläkseltä Altaan ja uida Jäämeressä, jos hänen kuvalleen saadaan 50.000 tykkääjää. Määrä tuli täyteen ja Sampo piti lupauksensa. Mukaan seuraksi lähti satakunta innokasta pyöräilijää. Hullun Polkasu sai suuren suosion, erityisesti somessa seurattiin retkueen nelipäiväistä matkaa ja selviytymistä 345 km:n pyöräretkestä Äkäslompolosta Hetan ja Kautokeinon kautta Jäämeren rannalle. Hullun Polkasu -tapahtuma sai niin hyvää palautetta, että heinäkuussa 2015 järjestetään taas rento pyöräilytapahtuma hullunhauskassa seurassa.” http://www.hullunpolkasu.fi

 

Advertisements

10 thoughts on “Sampo Kaulanen haastoi Somekuningattaren Hullun Polkasuun: pyörällä 345 km Lapista Norjaan

  1. Ilman muuta kannattaa mennä! On taatusti kokemisen arvoinen juttu, ja iso porukka puurtaa, joten kyllä sinä pysyt mukana, ei epälystäkään!!! Ja kaikki ne upeat maisemat joita ei etelästä löydy, se avara maasto, tunturit ja suuri taivas 🙂 Juuri niitä elämyksiä, jotka kantaa pitkien, pimeiden talvien yli, ja jotka vielä vanhanakin muistaa.

    • Ehdottomasti näin, Sara! Ja Norja on tietysti lähellä sydäntäni, koska asuin Pohjois-Norjassa Støn kalastajakylässä vielä alkuvuodesta ja senkin takia tämä on kyllä ihan must-juttu. Nukutaan nyt yhden yön yli 🙂 Mietityttää, ehdinkö saada kaiken kasaan. Mitään varusteita ei ole… Mutta toivotaan, että jostain ne järjestyisivät. Voisi kuvitella, että tästä voisi tulla aika hauska matka. Ellei sada räntää… 😀

  2. Kannattaa kysyä tuolta Sampolta jos hän tietää jonkun joka voisi esim lainata pyörää ja varmasti ne vähäiset muut varusteet jostain järjestyy, ehkä hänen myötävaikutuksellaan!

  3. Ilman muuta kannattaa mennä ja varmasti selviät siitä ja eiköhän jostain järjesty ne kamppeetkin!
    Tuo matka kuulostaa hurjalta, mutta väitteeni siitä että pystyt siihen perustuu ihan omiin kokemuksiin seitkytluvulta:
    Vanhempani ja kaksi pikkuveljeäni (10 ja 12 v.) ajoivat myös täysin ilman treenausta polkupyörillä muistaakseni v. 1972 Lahdesta mökillemme Ol. Pyhäjärvelle neljässä päivässä. Päivittäisiksi etapeiksi tuli 100-120 km ja heillä kaikilla oli ihan tavalliset vanhanaikaiset polkupyörät ilman mitään vaihteita tai muita, toisen veljen pyöränä taisi olla jopa pikkuinen Jopo. Lähinnä se vaati pers…piti sanomani sitkeyttä 😉
    Muistaakseni olivat edelliskesänä ”harjoitelleet” Ahvenanamaalla pidempää kuin parin km ajamista.

    Sillä aikaa kun he ajoivat pyörällä, matkustin minä Pyhäjärvelle junalla nuorimman veljeni kanssa joka oli liian nuori ajamaan tuota matkaa, mutta minua jäi harmittamaan se, etten ollut mukana tuolla retkellä, joten houkuttelin veljeni ajamaan kanssani tapaamaan serkkuja Maaningalle, jonne oli matkaa 130km.
    Sinne ajoimme yhdessä päivässä hiekkateitä pitkin, ostimme matkan varrelta leipää kaupasta ja söimme sitä ojanpenkalla istuen, täytimme juomapullot Rillankiven suunnassa Saukonlähteellä, jonka virvoittavan kylmä vesi on jäänyt ikuisesti mieliimme, varusteina tälläkin kertaa ihan vaan tavalliset kesävaatteet ja ne vanhat pyöränrotiskot.
    Tulomme oli yllätys serkuille eikä ihmetyksestä meinannut tulla loppua, kun ilmestyimme sinne illansuussa kuin tyhjästä. Vietimme serkkulassa pari hauskaa päivää ja palasimme iloisesti takaisin eri reittiä pitkin vartavasten Pörsänmäen kautta, ja jos Pöljä ei olisi ollut ihan eri suunnassa, oltais varmaan haluttu ajaa senkin kautta.
    Mutta mitä siis halusin kertoa on se, että ei ottanut pahasti lujille nämä retket kenelllekään ja mikä parasta, niistä jäi todella mieluiset muistot.
    Siitä Lapin keikasta on sinun ihan mahdollista selviytyä!

    • Ihana tarina, Marikka, ja ihanat muistot! Kyllä mä olen samaa mieltä, että nämä ovat sellaisia mahodllisuuksia kokea jotain hienoa, josta jää ikuinen muistijälki. Ja uskon, että tuon porukan henki on aivan mahtava, samoin kuin varmasti teidänkin reissullanne! Ihanaa juhannusta sinulle!

      • Ihana tuo käyttämäsi sanamuistijälki, juuri semmoisilta ne muistot tuntuvat ja pysyvätkin todellisina aarteina koko elämän ajan. Tuommoiset yhdessä koetut jutut yhdistävät oikeasti oli sitten kysymys sisarusten puuhista tai ystäväporukan päähänpistosta tai muuten vain yllytyshulluista, jiotka lähtevät jänghälle joraamaan kuin nyt sinäkin kohta 😛
        Sinulle myös ihanaa Juhannusta! Meillä täällä Saksassa ei moista juhlaa tunneta ollenkaan, joten sen viettäminen on toikeasti unohtunut minulta kokonaan näiden vuosikymmenien aikana…mutta nyt tuli Suomen Juhannus konkreettisesti esille töitteni kautta:
        En myy mansikkaa vain täällä Saksassa, vaan markkinoin niitä ihan Suomeenkin asti, rekkakaupalla. Juhannuksen alla kauppa kävi huonohkosti, sillä kylmillä säillä ei kuluttajille mansikka maistu -toivotaan nyt, että pyhien jälkeen vienti elpyy taas. Joten jos törmäät semmoisiin saksalaisiin mansikoihin kaupoissa tai toreilla joissa on logolla varustettu ”Hof Mougin” -tarra kannessa tai etiketti puulaatikon kyljessä, vilkutan juuri minä iloisesti sinulle täältä kaukaa niiden mansikoiden kautta 🙂

  4. Päivitysilmoitus: Carpe diem my ass! | MaiLife

  5. Päivitysilmoitus: Peura ajovaloissa, saimaannorppa rantakivellä ja muita tarinoita taloudellista ajamisesta Onnellisten Ajokoulussa | MaiLife

  6. Päivitysilmoitus: Somekuningattaren tulikoe ja muita tarinoita supersankareista – kolme päivää Hullun Polkasua | MaiLife

  7. Päivitysilmoitus: Hullun Hyppäsy, Somekuninkaallisten Show ja Mäkikotka isolla Ämmällä – minusta tulee mäkihyppääjä! | MaiLife

Kommentoi, ole hyvä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s