Tyypit! Mä oon Hetassa! Tämä on ollut aivan järjetön päivä! Siis aivan järjettömän upea. Olen teille postaillut niin MaiLifen Facebook-rhmään kuin Ämmän Polkasun tapahtumaryhmään videoita ja kuvia. On hyvin todennäköistä, että materiaalin tuottaminen keskittyy vahvemmin niihin seuraavina päivinä, sillä nämä päivät ovat aika tapahtumarikkaita ja uuvuttavia ja ainakin nyt saunan ja illallisen jälkeen pää lyö niin tyhjää, etten mitään kovin sukkelaa taida tänne blogiini pystyä tuottamaan.

Mutta muutama ajatus päivästä kuitenkin. Tämä on ylittänyt kaikki odotukseni ja luvallanne sanon näin itserakkaasti, mutta MINÄ olen ylittäny kaikki odotukseni.

Aamulla kerroin teille lähdön tunnelmiani videolla.

Fiilis oli hyvä, vaikka yöllä sain vain viitisen tuntia unta. Innostus ja energia tuntuu olevan nyt niin hyvää, että sen voimalla lähdettiin polkasuun. Jännittyneenä odotin päivää, sillä minulla ei ollut mitään käsitystä siitä mitä päivä toisi tullessaan.

Alku lähtikin rauhallisesti ja testaten liikkeelle. Tunnustelin pyörää ja maastoa. Fillarini on kuin unelma, sillä ei tarvitse kuin muutaman kerran polkaista ja kulkupeli suihkataa liikkeelle. Se on ollut minun suuri pelastukseni.

Niinpä vähitellen matkan edetessä uskalsin alkaa lisätä vauhtia. Alkumatkan kuljin pääsääntöisesti yksin, jääden aina välillä jonkun seurueen mukaan polkemaan ja jututtamaan heitä. Tärkeää näyttää kuitenkin seuran suhteen olevan se, että löytää jonkun samatahtisen, jos haluaa mennä porukassa. On ollut kyllä mahtava välillä vain rullata yksin omissa ajatuksissa – kuin meditaatiota.

Lounaan jälkeen sain sitten seuraa eräästä Samulista ja meillä polku sujui niin hyvin samaan tahtiin, että kuljimme yhtä matkaa lähes koko loppureissun, n. 60 kilometriä. Loppu sujui aivan käsittämättömän hyvin. En oikeastaan ymmärrä mistä tämä kaikki virta tulee. Olen onnistunut syömään ja tankkaamaan juuri sopivasti, ja erinomainen peruskuntoni näyttää nyt toimivan puolestani.

Kuva Markus Kiili (minä en ole kuvassa, mutta tältä täällä näyttää!)

Maksiminopeuksiakin on tänään jo vähän kokeiltu. Noin 40 km/h on jo mennyt kivasti!

Ja sitten, ajassa 16.00, 7 tuntia 39 minuuttia lähdön jälkeen! Perillä Hetassa Kelaa! 139 kilometriä. Ja mitä vielä: minä olin maalissa 10. koko n. 125 ihmisestä!! Siis KYMMENES!!! Olen ihan tyytyväinen. Ja jokseenkin ihmettynyt.

Tässä fiilikset suoraan Hetan tapahtumatorilta…

Nyt minä lähden takaisin tapahtumatorille. Siellä alkaa pieni iltajuhla, ja vaikka keho kyllä kaipaa lepoa, eihän sitä voi jättää väliin. Palataan, muruset!

/Super-Ämmä