Maanantai, ja vain taivas on rajana. Oikeastaan olen sitä mieltä, että ei sekään. Ei kai edes taivaan tarvitse rajoittaa meitä, vaikka niin siinä sananlaskussa sanotaankin.
Rajat ovat asia, jonka me jokainen itsellemme rakennamme ja asetamme. Niitä tarvitaan, tietysti, mutta parhaat asiat elämässä taitavat tapahtua juuri silloin kun omia rajojaan venyttää edes piirun verran.
Ajattelepa jos tällä viikolla eläisitkin niin, ettei rajoja olisi! Miltä se tuntuisi? Mitä voisit tehdä?
Minulla on ainakin pari juttua mielessä…
Tervetuloa rajaton viikko!
/Äm
MaiLife 
On mennyt aika pitkään, kun viimeksi olen blogia lueskellut, siksi tämä kommentti aiheeseen tulee aika myöhään 😉 Oli vaan pakko sanoa, miten paljon vihaan sanontaa ”vain taivas on rajana”… koska se ei ole 😉 Hyppään laskuvarjolla ja meillä on jo vähän kuluntukin sanonta ” sky is not the limit…. it’s a playground”. Vaikka tämä onkin ehkä jo meidän piireissä kulunut, niin voi että, kun haluaisin aina kaikille tätä huutaa, kun sanovat tuon vielä kuluneemman sanonnan 😀 Mutta… onneksi sinulla edes taivas ei rajota! Blogiasi on ollut mukava seurata! Erityisesti, koska olin itsekin viime talvena ensimmäistä kertaa Norjassa töissä ja moni sun teksti osu ja uppos siihen hetkeen. Rohkee mimmi oot 🙂
Joo, pakko sanoa, että mäkään en ole mikään tuon sanonnan fani 😀 Mut siis mahtavaa, en ole ikinä kuullut tuota leikkikenttä-ajatusta, kolahti! Kiva, että olet viihtynyt blogini parissa ja juttuni ovat kolahtaneet. Sitä on aina niin vaikea ymmärtää, että joku näistä jotain saa, mutta niin nöyrän kiitollinen olen siitä. Sä vielä rohkeampi, kun uskallat hypätä taivaalta! Ehkä mäkin jonain päivänä, se on kyllä mun yksi unelmista. Mutta en ole yhtään varma uskaltaisinko lopulta jos mahdollisuus tarjoutuisi…