Olin aikeissa kirjoittaa siitä kuinka syksy pukee minua. Siis siitä, miten jotenkin kummallisen elinvoimaiseksi nämä syksyn raikkaat päivät minut saavat.

Mutta sitten vilkaisin materiaalia, jota olen tänään Snapchatiini tuottanut, ja saatan nyt vetää sanani takaisin.

  
Sieltähän sitä löytyy. Todistusaineistoa tämänpäiväisestä elinvoimaisuudestani… Täytyy tunnustaa, että Snapchat on saanut minut vähän pauloihinsa. Mutta mikä hienoa, se on Somekuningattarelle sallittua – jo ihan empiirisen tutkimuksen kannalta. 

Suosittelen tutustumaan. Alun ihmettelyn jälkeen sen ideologiaan kyllä pääsee kiinni. Ota vaikka minut seurattavaksesi, niin näet mitä siellä voi tehdä. Tai ehkä ennemminkin mitä siellä ei kannata tehdä… Minulle siitä on tullu sellainen hauska peli, johon on hauska kokeilla erilaisia juttuja. 

Mutta kuvista viis, vaikka ne eivät ehkä elinvoimaani täysin todenna, tänään ovat kyllä liekit leiskuneet. Ihan oikeasti syksy on jollain kummallisella tavalla minun vuodenaikani ja eritysesti tänään on tuntunut, kuin heräisin vihdoin henkiin nuuduttavan kesän jälkeen. Osasyynsä energisyyteeni lienee kyllä myös tällä puhdistuskuurillani, joka alun helvetillisten päivien jälkeen alkaa nyt tuntua tuottavan tulosta. 

Tämä fiilis jatkukoon! Elinvoimaisen energistä viikkoa teilleki, durasellpupuseni!

/Ämmä