Oi muistoja. Eilen lisäsin Instagramiini tuon kuvan. Se käveli minua päin aamulla. Tai oikeastaan minä kai kävelin sitä päin (ihan kirjaimellisesti). Kävelin mietteissäni ja meinasin törmätä erään kaupan näyteikkunaan. Ja siinä se sitten oli. Tämä osuva ajatus.

Kenties muistutus?

”Nämä hetket ovat tarinoita jonain päivänä.”

No sitten tänään. Tyhjensin vanhaa käsilaukkuani sinne jääneestä rojusta ja löysin laukun taskusta pinon vanhoja käyntikorttejani. Ja jotenkin sitten taas pysähdyin miettimään. Tuo entisen yritykseni Paraplyn slogan, ”pouring stories” (sataa tarinoita) se kai oli

Tuo eilen kohtaamani miete, se, että nämä hetket, juuri tämä hetki, on jonain päivänä tarina, on jotenkin niin kaunis ajatus. Ajattele, että tämäkin hetki, jolla tätä kirjoitusta kenties luet, on tulevaisuudessa osa tarinaasi, jota kannat aina mukanasi, muistelet ja kerrot eteenpäin.

Millaisena tarinana kannat tätä päivää mukanasi tulevaisuudessa?

/Äm, mietteliäänä