Se oli kuulkaa tällainen meno eilen.

Niin, kyllä ne mäkikotkatkin salibandyn taitaa. Itsehän tein joukkueeni kuudesta maalista kaksi ja opetin pojille pari maalintekokuviota. Mitenkään nyt siis itseäni korostaen…
Olin yhdistetyn maajoukkuuen kanssa treenileirillä Vierumäellä. Hiihtokausi korkattiin käyntiin kevään kuumimpana päivänä, ja minä vanhana mäkihyppynaisena (paino sanalle ”vanha”) olin tietysti mukana heti ensimmäisistä treeneistä lähtien. Joskin lajinihan ennen tätä on ollut mäkihyppy, joten nyt jää nähtäväksi kuinka jatkossa käy; vaihdanko lajini kokonaan mäkihypystä yhdistettyyn… Jos et nyt yhtään ymmärrä mistä puhun, suosittelen lukemaan tarinani siitä kuinka (vanhasta) nössöstä tehtiin mäkihyppääjä.
Mikä päivä! Ammattiurheilijoiden kanssa treenaaminen on suoranainen etuoikeutettu mahdollisuus ja voit uskoa, että tämä tyttö oli aika innoissaan. Tosin vapun yli vaivannut flunssa ei pitänyt hurjasta treenirupeamasta yhtä paljon kuin minä, ja tänään meininki on ollut vähän toisenlainen. Saatuani päivän duunikuvaukset pakettiin, kaaduin suoraan sänkyyn. Nyt täytyy hieman rauhoittaa meininkiä ennen kuin pääsen kertomaan sinulle tarkemmin enemmän siitä, miten nämä mäkimiehet ja hiihtohirmut treenaavat kauden alussa ja aloittavat valmistautumisen kohti talven suuria arvokisoja.
Hellää helatorstaita sinulle!

Yhdistetyn maajoukkue valmentajineen eilen Vierumäellä alkulämmittelysählyn jälkeen (ja joku maassa makaava nössö…)
/Äm