Näin. On tultu perjantai-iltaan. Ja minä olen tullut hotelliin. Olo on kuin huippu-urheilijalla, joka valmistautuu suureen suoritukseensa.
Paitsi että ei ole.
On ahistus!
Huomenna klo 11.10 starttaa minun Tough Viking -kisani. Eikä ole näillä main vielä kovin kovaa viikinkiä nähty; vähän niinku ne muumit, ei taida olla ihan kaikki kovat viikingitkään laaksossa. Ainakaan tässä laaksossa. Väsyttää. Ei jännitä, koska en osaa jännittää ikinä etukäteen. Ehkä se iskee huomenna. Mitään hajuahan minulla ei ole millainen kisa on, koska en jaksa selvittää mitään ikinä etukäteen. Tuleepahan kaikki sitten yllätyksenä. Eikä siitäkään syystä tarvitse jännittää etukäteen – kun ei tiedä.
Koetin ottaa äsken viehkeän hotellihuonevalmnistautumis kuvan. Ei tullu mitään. Ehkä vaan parempi painaa pää hotellin pehmeään tyynyyn ja toivoa, että huomenna viikingit heräävät henkiin…