Maailman huipulta elämän notkoon

Kaksi viikkoa ja kolme kovinta kopastuskiveä juuri nyt ovat:

  1. yksinäisyys
  2. mitääntekemättömyys
  3. liikkumiskyvyttömyys

Ja bonussektorina kipu, joka onneksi on jo laantunut, mutta muuttanut muotoaan, eikä edelleenkään hellitä hurjasta otteestaan. Olo on suhteellisen sietämätön.

Luojan kiitos olen joutunut jo useamman kerran aiemmin elämässäni opettelemaan paljon yksin olemista ja sietämään mitääntekemättömyyttä. Olen muistellut viime päivinä paljon aikoja Ruotsissa, jossa asuin tuntemattomassa ympäristössä vailla omaa lähipiiriä miehen ollessa pajon töissä ja matkoilla. Ja Norjaa, jossa saatettiin elää päiväkausia vailla tekemistä.

Jos en olisi jo monta kertaa aiemmin elämässäni päässyt harjoittelemaan osaa nykyisen arkeni kompastuskivistä, saattaisi pää jo vähitellen räjähtää. Ja makuulihakset.

Yksinäisyys on helpointa. Oikeastaan en edes nyt jaksaisi tavata ketään, vaikka tiedänkin, että ihmiset ovat tärkein voimani ja innostukseni lähde. Mitääntekemättömyys johtuu pitkälti liikkumiskyvyttömyydestä – kun ei voi mennä välttämättömien vessa- ja keittiövisiittien lisäksi sänkyä pidemmälle, tekeminen on kovin rajattua. Ja sängyssä makaaminen myös tekee entistä väsyneemmäksi ja laiskemmaksi.

Liikkumiskyvyttömyys on pahinta. Aiemmissa elämänkoettelemuksissa olen kuitenkin päässyt aina liikkumaan ja se on ollut parasta lääkettä yksinolemiseen ja mitääntekemättömyyteen.Nyt huomaa, että pää alkaa jo suunnata ajatuksia tulevaan, ja pienet epätoivoisetkin ajatukset nousevat pintaan. Puhdasta sietokykyä vaaditaan nyt. Aikaa on tapettava rankalla kädellä.

Mutta parempaan mennään joka päivä. Ja suklaata riittää!

Selailin blogiani äsken vuoden takaiseen aikaan. Hah. Arvaa missä olin tasan vuosi sitten? No täällä

12390960_10153523740524457_7833879085104597877_n

Las Vegasissa Stratosphere-kasinon huipulla huvipuistolatteessa. Jos haluat lukea hauskempia juttuja, niin käy kurkkaamassa koko juttu täältä. Tämä on näitä hauskoja elämän perspektiivejä. Vuosi sitten maailman huipulla ja nyt elämän notkossa.

Näin tänään. Ja noin vuosi sitten. Mitäköhän vuoden päästä? Onneksi ei voi tietää juuri nyt.

/Äm
Mainokset

2 thoughts on “Maailman huipulta elämän notkoon

  1. Tästä tuli mieleen tv:ssä tai netissä näkemäni Jaajon uusi aluevaltaus; virtuaalilasit. Hän mainitsi yhdeksi käyttökohteeksi ihmiset, jotka eivät pysty liikkumaan ja matkustamaan. Virtuaalilasien kanssa voi matkustaa minne vain. Mun mielestä se oli ihan loistava oivallus siitä, miten ihmisille saadaan viedyksi ihan uusia kokemuksia juuri sinne sängyn pohjalle tai pyörätuoliin tai.. minne vain. Itse en tykkää lentämisestä enkä matkustamisesta. Lentäminen sattuu korviin sietämättömästi. Mieluummin matkustaisin Star Trek-ajassa; beam me up-tyyliin. Olisin kyllä hyvä kohde. Ja varmasti ilahduttaisi sinunkin päivääsi jos saisit kokeilla 🙂 😉 Kuule, olisit niin hyvä testikohde ja mainostaja.. wink wink 😉

    • Toihan on hauska idea! Näin sairassängyn näkökulmasta ainoa haaste on se, että on sen verran heikkona, että VR-lasit saattaa olla aika hurja kokemus. Saattaa tulla huono olo 😝 Virtuaalilasit on mulle itseasiassa tosi tuttu juttu: Mähän teen töitä Lahti2017 MM-kisoille ja ollaan jengiä viety virtuaalilaseilla hyppäämään mäkihyppyä Lahden suurmäestä. Se on tosi hurja, ja itsellänikin alussa puntti vähän tutisi! Noi lasit on kyllä ihan mahtavia ja niillä saa mielettömiä kokemuksia. Täytyypä pohtia tätä, enpä olisi tullut ajatelleeksikaan! Kiitos ☺️

Kommentoi, ole hyvä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s