Ohhoh, mikä päivä on ollut tänään! Suurin osa siitä on mennyt ketarat ojossa sängyssä maaten. Eilinen duunikeikka Urheilugaalassa on nyt takana. Jännä ristiriita: samalla kun oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa innostavan työn pariin ihmisten keskelle, vielä kovin vähäiset voimat kehossa vetivät kyllä kaikki mehut irti ja tuntuu kuin olisi tehnyt suuremmankin urheilusuorituksen.
Urheilustahan tietysti eilisessä oli kyse ja minä… no, tein sitä itseään mäkihyppääjänä ollen urheilukaverini kanssa takuuvarmasti koko tapahtuman ainoat urehilukamoihinsa pukeutuneet urheilijat
Gaala oli upea ja kohtaamiset ihmisten kanssa mahtavia. Monta huippuihmistä tuli tavattua (esim. Lahti 2017 -Facebookryhmässä pääset näkemään eilen tehtyjä mahtavia videoita tuttujen tyyppien kanssa) mutta hän kenties heistä yksi upeimpia, eilen elämänurastaan palkittu maastohiihdon Olympiavoittaja ja yksi Suomen kovin hiihtolegenda, Siiri Rantanen
Joku päivä vielä pystyn kiteyttämään miksi juuri tämä työ on ihan parasta, mitä voin saada tehdä, mutta tänään ei aivo liiku niin paljon. Jos olet nähnyt minut roolissani jossain tapahtumassa kesän ja syksyn aikana, ymmärrät varmasti. Tällaista työtä ei juuri muut ole saaneet tehdä – sen verran ainutlaatuinen konsepti tämä Lahden hiihdon MM-kisojen projektimme on ollut.
Jos asut Helsingissä, voit muuten nähdä nähdä minut näissä hommissa huomenna: olemme nimittäin tavattavissa Helsingin päärautatieasemalla!
Tämä viikko on pieni tutustumismatka rakkaisiin töihin, mutta sen verran jo eilen sain tuntumaa kehoon ja jaksamiseeni, että tänään lääkärikäynnilläni päädyimme jatkamaan sairauslomaani vielä hetken. Jalat eivät kanna vielä riittävässti kaikkeen. Mutta täältä tullaan, hitaasti ja varmasti – kunhan näitä sänkypäiviä vielä pääsee tasaisesti viettämään kaiken tohinan lomassa.
/Äm, toivottaen iloa iltaan
Jee hyvä Maija, you did it!
Mutta muista että hitaasti hyvä tulee!