Olen mä hengissä, mutta aika kiikun kaakun näin perjantai-iltana. Viikko on ollut rankka, 2/3 eka sairausloman ohessa tapahtuvan ”töihinpaluun kokeiluviikon” isoista keikoista tehty tiistaina ja torstaina. Tänään on harjoiteltu puoli päivää huomista varten ja voimat on miinuksen puolella. Toivon ihmelepoa yöksi, että jaksan vielä huomisen. Tällä viikolla tulee ainakin testatuksi mihin mimmi kykenee nyt maksimissaan.

Kuntoutuksen osalta nyt on varmaan tiukin paikka koskaan. Voimia ei olisi yhtään polkea vielä 20 minuutin kuntopyörätreeni, mutta mankelille on vielä noustava ennen nukkumaanmenoa.

Tällä viikolla olen käytännössä todennut myös sen kuinka haastellista säännöllisen kuntoutusohjelman tekeminen monta kertaa päivässä on, kun päivät venyvät pitkiksi töissä. Ja nythän koko viikon ajan ohjelmassani on ollut lepo, vain päivittäiset pyöräilyt on täytynyt tehdä! Miten ikinä tämän voikaan jatkossa handlata. Nyt näin poikki puhki väsyneenä pakko tunnustaa, että vähän jännittää – kuntoutusta kun ei missään tapauksessa saa laiminlyödä.

Huomenna on luvassa hieno, mutta pitkä ja tiukka päivä. Ehkä tarjoilen jotain kuvia somessa, niin tiedät, mitä tapahtuu. 

Nyt haluaisin painaa jo pään tyynyyn, mutta ei. Ensin tänne

Viikonloppua, ystävät!

/Äm