Tänään on juhlapäivä: Tasan vuosi Kuopiossa takana! Ajan kulkua ei voi ymmärtää.
Mikä mieletön mahdollisuus, mutta samalla rankka taival on tämä mennyt aika ollut. Olen niin kiitollinen siitä, miten olen päässyt kehittymään ammatissani ja millaisen tuen olen täällä saanut.
Mutta yhtä suuri – ja hyvin yllättävä – oppi tällä reissulla on ollut ymmärtää juuret. Että minullakin on sellaiset! Olen ajatellut olevani juureton ihminen, vailla sijaa kartalla, mutta täällä omista juurista on tullut hyvin selkeät ja tärkeät. Ajatella, että olen asunut poissa Helsingistä vuosia myös Ruotsin ja Norjan aikoina, mutta silti nyt ensimmäistä kertaa, täällä Kuopiossa, olen todella tuntenut koti-ikävää – ja ymmärtänyt, että minun juureni ja kotini on Helsinki. Mutta tämä on ollut se tarvittava etäisyys, riittävän lähellä, ja kuitenkin kovin kaukana, jotta olen voinut ymmärtää.
Tämä matka ei ole vielä lopussa, sillä on vielä jotain varallaan ja minulla paljon annettavaa, mutta kun se päättyy, palaan ilolla kotiini.
Missä sinun juuresi ovat?
MaiLife 
Moiks Maija,
ihanaa että tunne siitä missä juuresi ovat tosiaankin löytyi! Kun on liian lähellä, ei näe! Saman olen minäkin kokenut elettyäni vuosikymmeniä Saksassa. Tämä aika on vahvistanut tunnetta siitä, että ne syvälle työntyvät juuret ovat tosiaankin siellä Suomessa, 40v ulkomailla on vain vahvistanut suomalaista identiteettiäni, vaikka olenkin ollut kokoajan täysin intergroitunut.
Samalla olen huomannut, kuinka pintajuuristoakin on muodostunut: 2/3 elämästäni olen kuitenkin asunut täällä, tottunut ja sopeutunut asioihin, joita kaipaisin jos muuttaisin Suomeen asumaan. Ja tietysti varsinkin täällä syntyneet ja aikuisiksi kasvaneet lapseni plus lapsenlapsi ovat olemassaolollaan jämähdyttäneet minut tänne lopullisesti. Olo ei kuitenkaan ole juureton mihinkään suuntaan. Ja mikä rikkaus on sillä, joka kulkiessaan maasta toiseen tai paikkakunnalta toiselle kokee olevansa aina matkalla kotiin!
Menestystä tuleville kuvioillesi Maija ja onnea matkaan! ❤
Marikka