MaiLife

Päävalikko

Siirry sisältöön

Etusivu
Blogin parhaimmat
Maija Ilmoniemi
MaiLife Haaste
Ota yhteyttä
- Pyydä minut puhumaan
maijailmoniemi.fi
In English

Ota yhteyttä

Voit laittaa minulle viestiä Facebookissa tai sähköpostilla osoitteeseen maija@ilmoniemi.com

Mainokset

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
Pocket
LinkedIn

Tykkää tästä:

Tykkää Lataa...

Seuraa MaiLife-blogia

Seuraa MaiLife-blogia

Tilaa blogini sähköpostiisi

Kirjoita email-osoitteesi seurataksesi MaiLife-blogia ja saat tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi!

Tilaa RSS-syöte

Maija Ilmoniemi on nimeni, ihanaa että löysit minut! Tervetuloa!

MaiLife-blogi

Nainen, (ihmis)luonto ja seikkailu.

Seikkailu on mielentila. Että haluaa nähdä seuraavankin kulman taa. Kun tutkii ympäristöään, löytää aina palan itseään.

”Elämäni muuttui sillä hetkellä, kun tajusin, että minulla ei ole mitään menetettävää. Olin rahaton, koditon, työtön, rakkaudeton. Silloin minä ymmärsin, että nyt kaikki on mahdollista. Alkoi uskomattomin seikkailu, joka opetti yhden asian: se, joka tarttuu toimeen ja hyppää rohkeasti voi vain voittaa. Jokainen häviö ja epäonnistuminenkin on voitto, sillä ne kertovat siitä, että onpahan tullut elettyä.

Sillä sitä minä haluan; elää. Haluan, että tarinani elävät. Ne haluan jakaa kanssasi, sillä ennen kaikkea minä haluan, että sinäkin alat elää!

Nyt!”

Lue lisää kohdasta ”Maija Ilmoniemi”.

Seuraa @maijailmoniemi Instagramissa!

Etsin MIESTÄ, tositarkoituksella! Kyllä, mies on nyt haussa, eikä ihan mikä tahansa mies, vaan tanssikaveri! Haluatko haastaa itseäsi ja heittäytyä seikkailuun? Etsin taannoin uutta harrastusta ja nyt olen päättänyt opetella paritansseja. Kurssit ja opettajat on jo valmiina, mutta pari puuttuu, ja ajattelin, että nythän on hyvä paikka tarjota mahdollisuus jollekin tulla kanssani oppimaan uutta. Älä huoli, en osaa itsekään yhtään tanssia, joten kynnys on matala. Ole rohkea, ja lue blogista tarkemmin, linkki biossa. Ja PLIIIIIS, jaathan sitä, sillä mitä laajemmalle hakuni leviää, sitä paremmin todennäköisesti jonkun löydän! #tanssikaveri #tanssi #haaste #harrastus #mai2019life

Tarjouduin keväällä somessa mentoriksi, ja isosta hakijajoukosta tekemäni vaikean valinnan jälkeen sain alkaa jakaa tämän upean naisen matkaa. Viime kerralla tavatessamme kysyin häneltä, mitä hän haluaisi juuri nyt kaikista eniten, mutta tämän jäävän aina arjen kiireessä tekemättä. Hän kertoi, että haluaisi kovasti mennä metsään patikoimaan ja rauhoittumaan, muttei koskaan saa järjestettyä sille aikaa ja tule lähteneeksi. Niinpä vein nyt hänet metsäretkelle, jotta tuosta haaveesta tulisi vihdoin totta. Tänään siis seikkailtiin tuntitolkulla Sipoonkorven kansallispuistossa käyden mielenkiintoisia keskusteluja. Olen valtavan kiitollinen että juuri hän tupsahti elämääni ja että saamme molemmat valtavasti ajatuksia ja iloa tästä yhteisestä ajastamme 💕 Ystävät rakkaat, antakaa aina toiselle, kun siihen on mahdollisuus – miten palkitsevaa ja innostavaa se onkaan molemmille! Ja menkää metsään, siellä on ihmisen hyvä olla! #mentorointi #metsä #yhdessäajattelu #

Voisitko auttaa? Kun katsot minua tai kohtaat minut, mitä näet ja ajattelet? Pohdin työni taustaksi ihmisen ajattelumalleja itsestään; siis sitä, missä määrin omat ajatukset itsestä vastaavat ”todellisuutta”, sitä miten muut minut näkevät, tai kuinka ne eroavat ulkopuolelta katsovien näkökulmasta. Olen itse ajautunut elämäntilanteeseen, jossa suurimman osan ajasta olen yksin, yksinäinenkin, ja ajattelen yksin jäämiseni johtuvan siitä, että olen outo, poikkeava ja pelottava, ”too much” kaikkea – ja koska minusta ei ole suoranaista hyötyä kenellekään, kukaan ei tarvitse minua (toki työ poislukien). Ajattelen, että se, että olen yhtä aikaa valtavan vahva ja sitten taas äärettömän herkkä, ja annan tämän näkyä avoimesti, pelottaa monia ja että siksi minua on mielenkiintoista kyllä seurata etäältä, mutta aina kohdatessa suhtautua hieman epäillen ja varautuneesti, sillä ei koskaan tiedä mitä keksin tai mihin käännyn. Ajattelen, että osaan kyllä viihdyyttää ja hauskuuttaa muita, mutta tämä kaikki tekee minusta niin erilaisen ja oudon, että on helpompi vetäytyä kuin lähestyä aidosti. Pelkään, että esimerkiksi parisuhdemielessä en koskaan tule löytämään sopivaa vastinkappaletta, joka tarjoaa tasa-arvoisen vastapainon minulle. Onko näissä totuuden siementä; missä määrin tämä on muidenkin jakama ”totuus” ja missä vain oman pääni sisäinen ajattelun (virheellinen?) kaava? Sitä haluan nyt selvittää. En tietenkään voi tehdä tästä laajaa tieteellistä tutkimusta, mutta itseni voin koettaa altistaa ja pohtia sitä kautta syntyviä ajatuksia. Nyt, huomatkaa, että olen näiden kaikkien ajatusteni kanssa todella sinut, miettinyt niitä paljon ja ja juuri näistä puolista itsessäni pidän: tämä postaus ei siis ole pyrkimys saada huomiota ja hyväksyntää tai kehuja – helpompi olisi jättää tämä kokonaan tekemättä, sillä altistani itseni tässä aika kovasti myös kokemaan kolhuja, vastauksenne eivät varmasti kaikki hivele egoni sileää pintaa. Mutta ajattelin, että te jotka jollain tasolla minua olette seuranneet, voisitte auttaa vastaamalla realistisesti, ja että tämän jutun win on isommassa mittakaavassa, joka paljastuu sinullekin myöhemmin. Kiitos! Ajatuksistanne on paljon apua 😘

Maanantain maaginen maisema klo 3 aamulla, kun menin tänään töihin. Miltä sun maanantai näyttää? #pasila #linkkitorni #yle

On helppo paasata, mutta toiminta onkin sitten toinen juttu. Kun eilen harmittelin arjen kohtaamisen vähyyttä, päätin tänään rohjeta jakaa yhden tositarinan, joka tapahtui jo joitakin aikoja sitten. Kerron tämän siksi, että toivon voivani toimia ensin itse esimerkillisesti siinä mistä muita haluan muistuttaa. Ja jaan tämän siksi, että edelleen tuo tapahtuma hymyilyttää! Jos henkilö, jota tämä tapahtuma koskee sattuisi postaukseni näkemään, haluan vielä kerran kiittää ihan mahtavasta kohtaamisesta, joka kesti vain pienen hetken ihmisen elämässä, mutta tuntuu tuottaneen meille molemmille paljon iloa. - Työpaikkani on iso talo ja siellä on paljon ihmisiä töissä – valtavasti sellaisia, joita en tunne lainkaan. Erään henkilön, joka ei ole minun organisaatiostani eikä suora työkaverini, kanssa olemme satunnaisesti törmänneet töissä. Pistin jo ensimmäisinä kertoina hänet nähdessäni merkille, miten mukava tapa hänellä on moikata tuntemattomiakin ja siitä on aina tullut minulle hyvä fiilis. Eräänä päivänä satuimme törmäämään hänen postilaatikkonsa läheisyydessä töissä. Vitsaillen hän kertoi minulle siinä tulleensa katsomaan olisiko saanut fanipostia. Laatikko oli kuitenkin tyhjä ja siinä huulta heittäen harmittelimme tilannetta. Satuin siinä vain sanomaan hänelle, että ”kuule, minä voin kirjoittaa sinulle fanipostia”. Hän naurahti iloissaan ja tiemme tuossa hetkessä erkanivat. Oli jännää, mitä minulle tapahtui tuon hetken jälkeen: Tiesin saman tien, että nyt on toimittava. Nyt on kirjoitettava ja kerrottava kiitos hänelle – olenhan fanittanut hänen mukavaa käyttäytymistään. Niinpä kirjoitin hänelle kirjeen, tämän kuvassa (muutama henkilöön liittyvä sana kirjeestä poistettuna). Tuli ihan valtavan hyvä mieli itselle. En edes tiennyt hänen nimeään, mutta onneksi sain sen selville, jotta sain kirjeen laitettua oikeaan postilaatikkoon. Ja niin oli seuraavana päivänä minun postilaatikkooni ilmestynyt pieni post-it-lappu, jolla oli hymiö kiitokseksi. Ja tuosta lähtien, aina silloin tällöin kun satumme törmäämään töissä, moikkaamme ja juttelemme hetken. Tämän kerrottuani hymyilyttää taas. Miten hyvä mieli tuollaisesta pienestä asiasta tulikaan! (Jatkuu lyhyesti kommenteissa.)

Aina kun kerron somessa jotain yksinäisyydestäni, tulee sellainen piikki yhteydenottoja: ”Hei, nähdään, tehdään jotain, tule meidän mukaan”, sanotaan. Se on aivan ihanaa ja toivon että niin tapahtuu jatkossakin, mutta jos joudut valitsemaan, lupaathan, että ennemmin, ihan arjessa ja missä tahansa kuljetkin, ottaisit tavaksesi kohdata vastaantulijasi, osoittaa jollakin eleellä – nyökkäykselllä, hymyllä tai vaan katseella – hänelle, että huomaat hänet. On niin monta jotka eivät puhu näistä ääneen, mutta saavat jo pienestä kadun kohtaamisesta voimaa elämään. On valinta kääntyä pois tai katsoa kohti, mutta takaan, että jokainen hyötyy siitä ja saa tunteen, että olemme täällä yhdessä. Tätä tulin ajatelleeksi juuri äsken, kun kävellessäni kadulla jouduin kerta toisensa jälkeen kohtaamaan väistyvän katseen yritykseeni hymyillä ja katsoa kohti toista. Lopulta hymyn sijaan tulinkin tosi surulliseksi, olisin tarvinnut niitä kohtaamisia todella, mutta mitä voisin tehdä asialle muuta kuin jatkaa itse yrittämistä ja muistuttaa nyt siitä sinuakin tällä tavoin? Osaatko sanoa miksi on niin paljon houkuttelevampaa kääntää katse kuin kohdata kanssakulkija reippaasti? #kohtaaminen #hymy

Ja Twitterissä!

Viimeisimmät postaukseni

Etsin miestä, tositarkoituksella! Olisitko sinä tanssiparini?
Anna aina toiselle, kun siihen on mahdollisuus
Missä määrin ajatukset itsestä vastaavat todellisuutta – auttaisitko minua selvittämään tätä?
Fanipostia – esimerkki arjen ihanasta kohtaamisesta
Kohtaamiset kadulla antavat voimaa

Suosituimmat artikkelit & sivut

Etsin miestä, tositarkoituksella! Olisitko sinä tanssiparini?
Maija Ilmoniemi
MaiLife Haaste
Suomalainen mies, sinä olet ihana!
Yhteistyöhön Aki Linnanahteen kanssa
Ulkona luonnossa - tätä en halua kadottaa
Unelmien Rekkapilotti - matka kalarekassa Norjasta Suomeen
Anna aina toiselle, kun siihen on mahdollisuus
Pikkulintu ikkunan takana
Missä määrin ajatukset itsestä vastaavat todellisuutta – auttaisitko minua selvittämään tätä?

Bloggaaminen Elämänviisaudet Fitnesszilla Hauskat hetket HelsinkiReal Isosisko Netissä Just a thought Kirjavinkit Liikunta ja urheilu Luonto MaiLife Haaste MaiLife Voimabiisi Matkustaminen Musiikki Naisen elämän peruskysymykset Polvipulma Päivän verkkarit Savon seikkailu Somekuningatar Teatteri Terveys ja hyvinvointi Työ Urheilu Viva Las Vegas Vuosi Norjassa yksinäisyys Yleiset Yrittäjyys Ystävät Ämmän Polkasu

Etsi MaiLifesta

Etsi

Juttuarkisto

Juttuarkisto

Mainokset

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy

%d bloggers like this: