Ei muuten ihan joka jannua haetakaan ostoksille tällaisella limusiinilla.

Eikä ihan mille tahansa ostosreissulle. Sillä välin kun muut leidit shoppailevat ystävättäriensä kanssa Punavuoren ihanissa pikkuputiikeissa virkistyen välillä latte-kupillisella ökykalliissa kahvilassa, me mennään Katan kanssa Pasilan Lidliin ja käydään siihen päälle vielä Alkossa!

Maailmassa ei ole ketään näin ihanaa ihmistä! Minulla ei ole nyt omaa autoa, ja Kata tarjoutui lähtemään kuskiksi shoppailureissulle, jotta saan ostaa kassikaupalla halpaa ruokaa. Olen Ruotsin jälkeen ollut niin järkyttynyt ruoan hinnasta Suomessa, että näistä reissuista Lidliin on tullut varsinaisia pyhiinvaellusmatkoja.

Katan sanoja lainaten: ”Se joka käy Lidlissä ruokakaupassa, sillä on varaa isoon Bemariin.”. Niin. Jonnekinhan ne ylimääräiset rahat on laitettava.

/Maija, elämän pienistä iloista ja Bemarillisista ystävistä nauttien