Mulla oli niitä murheita, teki mieli tehä murhia, kun kapuloita rattaisiin urakalla tungettiin.
Mut mikään ei enää pidä mua kii, antaa tulla tänne sitä äksönii. Kiipeen korkkareissa puuhun huutamaan: kato kun mä meen, kato kun mä teen aukee silmät, rupee jengi uskomaan nainen kenkineen kipee taivaaseen.
Nainen kenkineen kiipee taivaaseen. Nainen kenkineen kiipee taivaaseen.
Kaikenlaisia aamuja se täs onkin niin parasta. Joku tarjoo samppanjaa, mä oon kuiva autiomaa.
Ei saa jäädä siihen makaamaan, mua ei luotu tänne suremaan. Meen pari metrii polvillaan sitten nousen seisomaan.
Mut mikään ei enää pidä mua kii, antaa tulla tänne sitä äksönii. Kiipeen korkkareissa puuhun huutamaan: kato kun mä meen, kato kun mä teen aukee silmät, rupee jengi uskomaan nainen kenkineen kipee taivaaseen.
Nainen kenkineen kiipee taivaaseen. Nainen kenkineen kiipee taivaaseen.
Ohi kulkien onnea oottamaan tien vieressä elämää venaamaan. Aina jauhamaan paskaa puhumaan, älä jää. Me tullaan täältä, me kruisaillaan, me sisko kyytiimme poimitaan, me toinen toistamme tuetaan.
Kiipeen korkkareissa puuhun huutamaan: kato kun mä meen, kato kun mä teen aukee silmät, rupee jengi uskomaan nainen kenkineen kipee taivaaseen.
Nainen kenkineen kiipee taivaaseen. Nainen kenkineen kiipee taivaaseen…
San: Tuomela & Ilmoniemi 2016
Äksönii tiisatai-iltaan, tyypit! Ettehän anna minkään pitää itseänne kii!
Loppuu sinulta loma? Ihanaa! Sillä ihanaa on tehdä töitä silloin, kun nauttii siitä mitä tekee. Katsopa vaikka, kun me Hanna-Maarian kanssa demoamme, miltä työnilo näyttää parhaimmillaan.
Demotaanpa tällä videolla muuten myös hittibiisiämme, joka syntyy kovaa vauhtia (katso tästä mistä on kyse). Nyt pääset nimittäin kuulemaan ensimmäiset sävelet tulevasta biisistämme. Vetäydyimme Sipoon kauniisiin maisemiin biisintekoleirille ja aloimme siirtää paperille syntynyttä sanoitusta säveliksi ja siitä edelleen ensimmäiseksi demoversioksi.
Kerro meille mitä mieltä olet! Ja muista katsoa myös sarjan aiemmat jaksot, kun sinua kiinnostaa miten musiikkia tehdään.
Upeaa alkavaa viikkoa sinulle, ystäväni. Toivottavasti sinä olet yhtä innoissasi alkavasta syksystä kuin minä olen ja pääset ioitsemaan jokaisesta päivästä – oli kyse sitten lomasta tai työstä!
Nyt on aika tarjoilla nähtäväksenne toisen studiosessiomme anti. Tällä kertaa jaamme opetuksia ja oivalluksia sanoitustyöstä sekä parhaat behind the scenes -matskut luovan prosessin kaavasta.
Tällä videolla näet kuinka luova prosessi etenee, mitkä ovat sen keskeiset elementit ja kuinka me sen koetamme kesyttää. Lisäksi videolla syntyy ajatuksia siihen, mikä on kuulijan rooli kappaleessa ja miten sanoittajan tulee huomioida kuulija sävellystyössään.
Prosessissamme kuljemme koko ajan kohti konkretiaa; pohdimme kuinka esittää syviä, filosofisiakin, ajatuksia ja elämänkokemuksia yhdessä lyhyessä musiikkikappaleessa. On valtavan kiehtovaa koettaa löytää oikeita sanoja ja säveliä tunteelle, jonka haluaa välittää.
Kova hommahan tämä on vielä kaiken luovan ponnistelun päälle vääntää näitä videoita koettaen löytää valtavasta materiaalimäärästä tärkeimmät oivallukset, mutta se on jokaisen sekunnin arvoista. Opin itse valtavasti luovasta prosessista käydessäni sessioistamme tallentamiamme materiaaleja läpi. Toivon, että pystyn kokoamaan sinulle kiteytetyimpiä ajatuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, kuinka työstämme musiikkia.
Tämä prosessi on kaikkien säveltämisestä ja sanoittamisesta kiinnostuneiden lisäksi oivallinen erilaisille luovan alan ihmisille. Ja teitysti sinulle, joka haluat tirkistellä millaista on tehdä luovaa työtä – saatat saada omaan arkeesi jotain yllättävää ajateltavaa. Onneksi et pääse näkemään ihan kaikkea, sen verran sekopäistä touhua työmme välillä on 😀 Mutta hauskinta ikinä, ja minä kiitän jokaisesta sekunnista, jotka saan viettää rakastamani työn parissa. Toivotaan, että se kantaa hedelmää.
Kaksi vahvaa naista. Yksi vielä syntymätön biisi ja sanoittamattomat sävelet, jotka saavat muodon sinun edessäsi somessa.
Biisintekoprosessi Hanna-Maarian kanssa on käynnistynyt ja kamerat ovat seuranneet tiiviisti työtämme! Tässä Hittibiisi somessa -sarjan ensimmäisessä jaksossa pääset seuraamaan kuinka teema ”vahva nainen” alkaa taipua sanoiksi ideointivaiheessa.
Tervetuloa mukaan tirkistelemään, oppimaan ja osallistumaan! Tämä on jo nyt ollut ihan mahtava prosessi, ja olen onnellinen, että voin jakaa kaiken kokemani ja oppimani kanssasi.
/Äm, joka päivän kotona vietetyn pitstopin jälkeen starttaa huomenna keikalle kohti Seinäjokea
Tänään työntekoa jatkettiin luonnon kauneuden keskellä, mutta vähän toisenlaisissa hommissa kuin eilen. Meillä oli Hanna-Maarian kanssa koko päivän mittainen studiosetti ihanalla huvilalla Sipoossa, kaukana muun maailman melskeestä. Luovuus kyllä pääsee ihan omiin ulottuvuuksiinsa, kun saa rauhoittua upean luonnon äärellä.
Rauhallisuudesta muutoin en kyllä ole ihan varma. Tämä biisinteko on yksinkertaisesti niin mukaansatempaavaa ja mahtavaa työtä, että me meinattiin Hannan kanssa revetä liitoksistamme tänään. Uskomattoman nopeasti on päästy jo aika pitkälle. Tänään valmiina on jo sanoitus ja päivän keskitimme biisin demottelulle. Haimme oikeaa säveltä ja rytmiä biisiin.
Jos haluat pikanäytteen, hyppää äkkiä Snapchatiini ja hae sieltä minun (@maijailmoniemi) sekä Hanna-Maarian (@hannamaariasnap) tilit; siellä pääsee jo kuuntelemaan maistiaisia tulevasta biisistämme. Ja sitten ensi viikolla Youtubessa julkaistaan ensimmäisen sessiomme tulokset viime viikolta!
Nyt tämä mimmi suuntaa pakkaushommiin – taas. Edelliset kassit lojuvat vielä eteisen lattialla ja nyt metsäkamat vaihtuvat pyöräilyvarusteisiin. Huomenna startataan kohti Alastaroa. Huh, ei enää pitkää aikaa, kun jo pitäisi hypätä 24 tunniksi fillarille…
Kohti taivaita ja juhannusta, ystävät!
/Äm, joka on vaan niiiiin onnellinen ja innoissaan
Kuten nyt rivien välistä (myös niiden viime päivinä puuttumaan jääneiden, sorry on vähän haipakkaa) olet viime päivinä voinut lukea, täällä päin maailmaa tapahtuu nyt kaikenlaista.
Jos haluat päästä kiinni siihen, mitä tapahtuu, kannattaa seuraavan parin viikon ajan seurata Snapchatiani. Olen taas palannut sinne pienen tauon jälkeen. Snapchatia siksi, että se on nopea tapa päivitellä kuulumisiani. JA! Siellä voin antaa sinulle väläyksiä siihen, millaisia juttuja nyt tapahtuu – osa niistä kun on vielä vähän salaisuuksia… Mutta koska Snapchatin maailmassa kuvat katoavat 24 tunnin jälkeen, uskaltaudun siellä vilauttelemaan kulissien takaa.
* * *
Muistatko, kun haastattelin laulaja Hanna Maariaa ja kirjoitin viisauksia siitä kuinka toteuttaa unelmia? Nämä sanat ja tuo nainen ovat pyörineet elämässäni ja mielessäni viime päivinä paljon. TÄSTA asiasta sinäkin saat kuulla pian!
Minä luulen, että tämän ”Toteuta unelmasi – onnistuisitko sinäkin näillä ohjeilla” oli minulle henkilökohtaisesti paljon suurempi merkitys kuin osasin kirjoitushetkellä kuvitellakaan. Sen jälkeen moni asia on muuttunut. Yhtäkkiä minun omat unelmani ovat lähteneet toteutumaan isolla rytinällä…
Tänään, odottaessani elämäni kenties hauskimman ja haastavimman viikon alkamista, minä taidan olla noissa omissa ohjeissani kohdassa 6. Käy lukemassa kirjoitukseni, ja ime siitä kaikki irti! Voin kokemuksestani kertoa, että noiden kohtien sisäistäminen kannattaa…
Ah, näitä salaisuuksia!! Sä tiedät, enhän minä niitä kauan voi pitää…
Fiiliksiä perjantailta Hanna-Maarian kanssa.
Säihkyvää sunnuntaita ja vipinää alkavaan viikkoon!
Vaikka yksinäisyys on teemoittanut blogiani tällä viikolla, sitäkin keskeisempi aihe elämässäni juuri nyt on uusi työura. Olen taas murroskohdan edessä. Ensi viikolla, kun minua työllistänyt ja talouttani pyörittänyt projekti päättyy, olen taas tyhjän päällä vailla tietoa seuraavasta. Sellaista on yrittäjän ja ”itsenäaisen artistin” elämä. Tyhjien pysähdysten kanssa on opittava elämään. Se on ehkä hurjien unelmien hinta…
* * *
”Sä huudat että sä oot hukas ilman mua enkä mä oo kukaan ilman sua”, on pätkä laulua, joka on pyörinyt päässäni tällä viikolla. Vieraanamme Helsinki Realissa kävi laulaja Hanna Maaria, joka on ääni tuon Cheekin hittibiisin takana.
Minua ja Hanna Maariaa yhdistää yksi asia: hurjat unelmat. Hanna Maaria haluaa nousta haastavassa musiikkibisneksessä eturivin tähdeksi ja minä mediamaailman naispuoliseksi Armaniksi. Joku saattaa välillä meille nauraa, mutta tiedättekö mitä: me olemme jo niin pitkällä unelmissamme, ettei niitä voi kukaan enää pysäyttää.
Hukassa olisimme ilman toinen toisiamme: Hanna Maarian kanssa keskustellen kiteytyi upea jakso Helsinki Realia, jossa teemme oivalluksia myös siitä kuinka tehdä unelmista totta.
Ja koska mä en oo kukaan ilman sua, jatkoin pohdintaa vielä vähän, ja kiteytin muutaman oivalluksen omasta kokemuksestani. Keskustelumme lisäksi haluan jakaa kanssasi tänään nämä ohjeet:
1.Kiteytä
Niin. Minun unelmani on olla naispuolinen Arman Alizad. Tämä viittaus oli hauska heitto joltain lukijaltani pari vuotta sitten. Hän oivallutti minut tuolloin, että tässä maassa armaneitten ja madventureseiden rinnalla on tyhjä paikka naiselle, joka itsensä likoon laittaen ja erilaisia ihmisiä tavaten voi avata teidän eteenne erilaisia maailmoja, kohtaamisia ja rajojen ylityksiä. Ensin kommentti huvitti minua suuresti, mutta sitten tajusin: juuri sitähän minä jo blogissani teen, eikä mikään saa minua syttymään enemmän. Tuosta lähtien olen kiteyttänyt unelmani tähän helposti ymmärrettävään lauseeseen. Unelma on osattava nimetä selkeästi, jotta se voi alkaa ohjata toimintaa.
2. Päätä
Yritin pitkään jopa taistella unelmaani vastaan – yritin olla kai ”järkevä”. Tällä viikolla tajusin kuitenkin päättäneeni jo kauan sitten, että tämä kortti on käännettävä perinjuurin hulluudesta viis. Unelma täytyy tunnustaa ja hyväksyä itselle, päätös on tehtävä ja sen oltava selkeä. Luulen, että tämä on kaikista tärkein vaihe. Kun päättää, voi ottaa omistajuuden unelmaansa. Ja sitten voi tapahtua.
3. Sano ääneen vähättelemättä
Kaikista eniten minua on hävettänyt sanoa ääneen tuo lause: ”Minä haluan olla naispuolinen Arman Alizad”. Mitä sinä ajattelet? Mitä ajattelet jos epäonnistun? Olen usein kertonut asiaani hieman naureskellen suojellakseni itseäni toisen mahdollisesti tyrmäävältä reaktiolta. On ollut vain pakko opetella lopettamaan vähättely ja uskaltaa sanoa unelma kaikille vastaantulijoille – vain siten se voi toteutua.
4. Usko ensin itse, ja muut uskovat kyllä sinuun
Sinä olet tällä matkalla mukanani ja joka päivä todennan polkuani edessäsi. Vielä nytkin häveliäisyyttäni koettelee tämän asian kirjoittaminen selkeiksi sanoiksi, sillä jännitän reaktiotasi. Mutta olen päätökseni tehnyt. Olen päättänyt uskoa. On itse uskottava ja uskallettava, muiden usko (ja kenties jopa apu) kyllä seuraavat perässä.
5. Kulje askel kerrallaan
Haparoivia, pieniä askeleita, ja usein yhden eteenpäin otettuaan joutuu heti kaksi taaksepäin. Mutta mihinkään ei voi päästä, jos ei aloita jostain; yksi polku johtaa aina seuraavaan. Blogini lisäksi Helsinki Real -keskusteluohjelmamme on konkreettinen esimerkkini siitä, mitä omien unelmien tavoittelu vaatii. Aloitimme ohjelman kaksi vuotta sitten innostuksestamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja keskusteluihin. Päätimme lähteä tuumasta toimeen ja katsoa mihin idea kantaa. Me teimme vain, emmekä välittäneet tavoitammeko ohjelmallamme vain omat vanhempamme. Tärkeintä oli oppia tekemällä ja kehittyä, jotta voisi taas saavuttaa uuden tason tekemisessä.
6. Tiedä, että työsi kantaa hedelmää
Hyvin nopeasti ohjelman tekeminen osoitti minulle missä olen parhaimmillani ja oivallutti, että minulla on kyky tehdä samanlaisia töitä isommaltikin. Toivon, että jonain päivänä tällaisesta työstä minulle maksetaan myös palkkaa, nyt monta asiaa teen korvauksetta. Mutta se on unelmien hinta: toimeen tarttuminen, kova työ ja usko siihen, että tekemällä, keräämällä kokemuksia ja osoittamalla osaamisensa tehty työ kannattaa. Pienestä on aloitettava, kellon viisareita välillä venytettävä ja karvaitakin tappioita koettava.
7. Näe saavutuksesi
Tänään minä olen erityisesti kiitollinen. Yksi tärkeimmistä tekemistäni oivalluksista on ollut se, miten tärkeää on osata nähdä se minkä jo on saavuttanut ja ymmärtää olevansa jo pitkällä. Minulla on menestyksekäs blogi, joka tarjoaa erinomaisen harjoittelukentän. Minulla on upea keskusteluohjelma, jolla voin totetuttaa unelmaani jo nyt. Ei unelmani ole ”tuolla jossain”, etäisyyden päässä, vaan se tapahtuu juuri nyt, tässä. Olen tehnyt valtavan työn, ja siitä voin nauttia täysillä. Tämä on kenties koko hommassa toisiksi tärkein asia!
8. Huuda, että sä oot hukas ilman mua enkä mä oo kukaan ilman sua
Apua saa kun sitä pyytää. Unelmat vaativat toteutuakseen toisia ihmisiä. Tänään erityisesti olen kiitollinen kollegastani Juhasta, jota ilman en voisi tuottaa sinulle tätäkään jaksoa Helsinki Realia.
* * *
Hanna Maarian lahja on laulu, ja Helsinki Real yksi minun lahjoistani sinulle. Toivon, että sen kautta pääset kuulemaan ja näkemään sellaisia keskusteluja, joihin et välttämättä arjessasi aina pääse. Toivon, että nautit tästäkin jaksosta!
Kaunista sunnuntai-iltaa sinulle! Minkä unelman sinä voisit näillä ohjeilla toteuttaa?
En voi sanoin kuvailla sitä iloa, jota tunnen, kun saan tavata erilaisia ihmisiä ja käydä heidän kanssaan mielenkiintoisia keskusteluja. Jokainen kohtaamine on kullan arvioinen, sillä toisen ihmisen kautta voi päästä tutustumaan aivan uuteen maailmaan ja inspiroitua itse ihmeisiin. Joskus ei tarvita kuin pieni katse tai puolikas sana, joskus voidaan viettää tunteja puhuen ja jakaen kokemuksia.
Minä toivon, että me pysähtyisimme vielä useammin kohtaamaan toisiamme, heittäytymään keskusteluun ja kuulemaan kenties sellaista, jota emme voisi itse osata koskaan kuulla. Jotta voisin tarjota sinullekin mahdollisuuden päästä osalliseksi upeista keskusteluista, oppia toisilta ja saada uutta ajateltavaa, työstämme Helsinki Reali -keskusteluohjelman uusia jaksoja innolla. Seuraavina viikkoina pääset kuulemaan muun muassa lauluja Hanna Maarian (tuttu mm. Cheekin ”Sä huudat” -biisistä) tarinaa periksiantamattoman työn ja tuloksista sekä seikkailupurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmen oivalluksia itsensä voittamisesta.
Tänään tärkeimmän oivalluksen ja opin minulle tarjosi Ruffe, tuo mies tuossa yllä, joka on edelleen Suomen nuorin valtameripurjehtija ja seilannut muiden seikkailujen muassa Huippuvuorten ympäri ja laiturilla Tallinnaan. Hän sanoi tänään näin:
”Tärkeintä pelkojen voittamisessa on päätös. Kun tekee selvän päätöksen päämäärästä, eivät pelot enää hallitse mieltä ja voi keskittyä olennaiseen – onnistumiseen.”
Mitä sinä olet oppinut tällä viikolla joltain toiselta ihmiseltä? Oletko pysähtynyt kuulemaan?
Minulla on suuri onni, että minut on sinut, blogiystäväni. En tiedä muistanko aina kiittää siitä riittävästi. Te opetatte minulle enemmän kuin tiedättekään. Iloa iltaasi!