Onnellinen Herra Hermanni

Huomenta! Me ollaan tänään näin

tänäännäin

Maailman paras tyyny on Herra Hermanni. Tällä kehräävällä ja lämpimällä päänalustalla aion tänään levähtää tovin jos toisenkin. Muutama v-kirjaimella alkava asia mielessä tänään. Viikonloppu. Vapaa. Väsymys.

Ja yksi oolla! Onnellinen. Nimittäin koira. Sen lisäksi, että Herra Hermanni on maailman paras tyyny, se on varmasti maailman onnellisin koira. Siltä ainakin kuulostaa kun se tässä pääni alla makaa. Kehrää kuin kissa. Norja ja Hermanni näyttävät sopivan hyvin yksiin. Katso nyt vaikka näitä kuluneen kuukauden aikana ottamiani kuvia siitä!

onnihermanni1 onnihermanni3 onnihermanni4 onnihermanni5 onnihermanni6 onnihermanni7 onnihermanni8hermannionni11

onnihermanni9

Kuinka onnellinen sinä olet tänään?

/Äm, toivoen onnellista viikonloppua

 

Ja neljäntenä päivänä luonto karaisi naisen…

Nyt tämä homma alkaa vähitellen valjeta. Neljäs aamu Stössä ja jo toinen sähkökatko. Ei taida tällä maailmanvalloittajalla olla mitään sanottavaa luontoa vastaan. Tai sähköyhtiötä.

Onneksi hanasta tulee niin kuumaa vettä, että saan sekoitettua siihen pikakahvin murut. Muuten mistään ei ehkä tulisi mitään. Näiden päivien aikana olen huomannut, miten nopeasti turha hienostelu karsiutuu ihmisestä. Eikä tämä sähkökatkojen suma ole vielä mitään, odottakaapa vaan kun kerron teille työstäni…

kala

Tuossa vähän esimakua duunista. Näitä tulee vastaan päivittäin.

Mutta oikeastaan olen valtavan ylpeä kehityksestäni. Nyt tämä sähkökatko tuntuu enemmänkin hienolta. Ja osasin suhtautua siihen kylmän viileästi. Että kappas vaan, ei sähköjä. Pitkälle on siis tultu jo neljäntenä päivänä. Luonto oikkuineen on karaissut naisen…

Tänään on ostettava taskulamppu. Se tuntuu olevan täällä suhteellisen oleellinen käyttövaruste. Mietin, että mitenkähän sitten joulukuussa. Kun sähkäkatko tulee. Ei valoja, ei sähkölämmitystä. Kaamosta ja kylmää.

lofootitjuttu

Tämä kuva meidän kylästä löytyi Eeva-lehestä. Siellä tönöttää minunkin kotini. Tuossa valkoisen rakennuksen oikealla puolella tuo pieni punainen mökki ennen isompaa mustakattoista! Täällä mä oon nytkin!

Näin muuten eilen kaksi kotkaa! Hitto. Ihan lähellä kaksi hullun isoa lintua. Ostoslistalle täytyy lisätä myös kiikarit. Täällä voi tehdä ihan järjettömiä eläinbongauksia.

Järjestön eläinbongaus oli muuten myös se, että Herra Hermanni oli töissä ollessani päättänyt saalistaa Fazerin sinisen suklaalevyn ja vetänyt puolet siitä napaansa. Ja koiraihmiset tietävät, että suklaa on todella vaarallista koiralle ja täällä sitten illalla vähän pohittiin, että mitenkähän koiran käy. Sähkökatkon lisäksi yöllä olisi saattanut olla sairaalareissu. Jos täällä jossain olisi sairaalaa… No, onneksi ei tarvinnut testata.

hermanniikkunalla

Herrasta puheenollen, tästä taitaa nyt tulla myös jokapäiväinen näkymäni. Hermanni tähystämässä ikkunalla minua kotiin palaamassa.

Tässä nämä viimeisimmät tapahtumat. Kaunista alkavaa viikkoa sinulle! Pakko sanoa, että on aika hassu tunne ajatella, että siellä sinä nyt aloitat työviikkoasi tutun työpöytäsi takana ja minä… olen täällä. Kaikkialla haisee muuten kala. Myös minun pahvisessa aamukahvikupissani, jota on käytetty jo niin monta kertaa, että se on alkanut vuotaa.

Jee! Sähköt tuli juuri takaisin!

Pusipusihalihali sulle! Minä lähden kohta astia- ja puhelinostoksille isolle kirkolle.

/Ämmä, karaistunut nainen

 

Yöllinen sairaalareissu

Huomenta! Tai oikeastaan minä haluaisin nyt toivottaa hyvää yötä. Tämä viikko saisi nyt jo päättyä, enää ei jaksaisi yhtään uutta ikävää yllätystä…

Näissä tunnelmissa vietettiin nimittäin viime yö

sairas1

Herra Hermanni -raukka on ollut oksennustaudissa ja eilen illalla se säikäytti minut pahasti mentyään huonoon kuntoon. Se sai jonkin kohtauksen eikä pystynyt enää käyttämään takajalkojaan ja sitten kiiruhdettiin pikavauhtia sairaalaan. Yö meni tutkimuksissa ja koiraa hoitaessa. Raukka ei pysty edelleenkään kävelemään kunnolla ja nyt seurataan paraneeko kävelykyky vai joudutaanko pikku-ukko viemään uudelleen lääkäriin. Minä siis vietän viikonlopun nyt eläinsairaanhoitajana paijaten tuota lääkkeistä tokkuraista karvapalloa.

sairas2

Voi mikä huoli voikaan tulla lemmikkieläimen takia! Kyllä se vaan niin on, että lemmikki on ihan yhtä lailla rakas perheenjäsen kuin ihminenkin ja sen kipu ja äkilliset sairaskohtaukset saavat sydämen syrjälleen. Erityisen kurjalta tuntuu se, kun Hermanni on niin vilkas ja energinen tapaus ja on tottunut näkemään sen aina niin iloisena ja valppaana ja nyt yhtäkkiä se ei edes jaksa kääntää päätään kun kutsun sen nimeä. Jos tuntuu näin pahalta koiran takia, mitenkähän pystyisin kestämään sen jos oma lapsi sairastuisi…? Ei tätä ehkä voi ymmärtää kuin toinen lemmikin omistaja.

Mutta nyt minä kömmin hetkeksi sänkyyn, jospa uni tulisi hetkeksi. Juuri on pakko sanoa, että onneksi ei tarvinnut mennä aamulla töihin…

Parempaa perjantaita sinulle!

 

Rakkaus, viha ja välinpitämättömyys

Sain pitkän ja upean viestin lukijaltani. Nämä kauniit sanat hän sanoi minulle. Jotenkin ne sopivat yhteen tämän kuvan kanssa: Herra Hermanni ja Tiikeri, jonka silmät ja täytteet koira on repinyt irti. Mutta silti he nukkuvat siinä nenä nenää vasten, tassu tassussa.

Kiitos teille, rakkaat blogiystäväni, että olette. Tällaisina hetkinä, kun ymmärrän, että uskallukseni näyttää heikkouteni yhdistää ihmisiä, tiedän, miksi kaikki tämä on on ollut kaiken sen veren, hien ja kyynelten arvoista.

välinpitämättömyys

 

/Ämmä, rakastaen

 

 

 

Assistentti myynnissä!

Tämä on näkymäni nyt

assistentti1

Tällä tehdään töitä! Oikein kahdella tietokoneella. Vakuuttavaa! Assistentti näemmä koettaa siirtää asioita ajatuksen voimalla läppärille. Ja pakko oli kaivautua tuonne jalkojeni alle. Rankkaa.

No tämä puolestaan oli näkymäni hetki sitten.

assistentti2

Kävin kampaajalla, ja kun takaisin, assistentti oli kokeillut hetken pomon paikkaa ja vetänyt takkini naulakosta alas. Taskuun oli jäänyt yksi koiran makupala. Oli muuten nöyrää poikaa kun tulin kotiin, eikä uskaltanut poistua Ikea-valtaistuimeltaan pitkään aikaan.

Tääl ois yks assari kaupan! Kuka ostaa? Hyödytön ja hirveän huonosti koulutettu. Ei maksa paljoa.

 

Yhden herran sohvanvaltaus

Tammikuussa kun muutin tähän asuntooni, roudattiin tänne Ikeasta myös tämä nojatuoli.

hermanniikea

Ja alusta lähtien oli selvää kenen nojatuoli on ja kenen ei. Sittemmin tuolissa onkin oleskeltu jos jonkinlaisessa asennossa. Ihan vaan esimerkiksi poimin nämä kuvat, jotka siis jokainen ovat eri päiviltä tammikuusta lähtien. Huvinsa kullakin kuvata koiraa nojatuolissa eri asennoissa eri päivinä, mutta nythän tästä saa jo valokuvanäyttelyn. Ja hermoromahduksen, sillä valkoinen karvoja joka suuntaan sylkevä koira mustalla kankaalla ei ole ihan paras yhdistelmä…

hermanniikea2 hermanniikea3hermanniikea4 hermanniikea5 hermanniikea6 hermanniikea7 hermanniikea8

Ja tänään täällä oleskellaan näin:

hermanniikea9

 

Ja tuoli sopii mitä mainioimmin tähystykseen

hermanniikea10

Niin, mites sun päivä?

/Maija, tykäten Herra Hermannista hirmuisesti

Herra Hermanni on tullut kotiin!

Jaahas. Se on maanantai. Ja Herra Hermanni on taas kotona parin viikon poissaolon jälkeen. Eilen jaettiin tässä huushollissa kohtuullisen paljon rakkautta ja rapsutusta tässä huushollissa.

herkku4

herkku1

herkku2

Tassut minun olalla ja sitten se lipsuttaa kielellään kaulaani. Mitä ihanaa pyyteetöntä rakkautta ja uskollista ystävyyttä! Vaikka pako kyllä tunnustaa, että tuli eilen vähän outo olo, kun koira tuohon tupsahti. On ollut niin kova vauhti viimeisen parin viikon aikana, että vastuu alkoi painaa. Onhan se elämä helpompaa ja vapaampaa kun koira ei tässä ole. Miten selviän taas tämän koiran kanssa yksin kasvavien kiireiden keskellä? Taas on kirjattava koiranpissatukset kalenteriin…

/Ämmä, toivottaen iloista maanantaita!