Mihin vedän rajan yksityisyydessä?

Olen miettinyt nyt tässä parin päivän ajan sitä mihin vedän yksityisyyden rajan tässä blogissa – mitkä ovat niitä asioita, joita en halua käsitellä julkisesti, vaan pitää vain itselläni? Selvää on se, että muiden asioita en blogissani käsittele; kerron aina vain omia näkemyksiäni ja näkökulmia asioihin, vaikka niihin liittyisikin toisia ihmisiä. Mutta mitkä ovat ne asiat, joita minun ei ole hyvä jakaa? Kun minulla on ongelma; en halua kirjoittaa mistään turhanpäiväisestä vain siksi, että en uskalla jakaa jotain henkilökohtaista, sellaista minkä yksityisyyden rajaa epäilen. Blogini pääsääntö on puhua minua mietittyttävistä asioista aidosti ja rehellisesti. Missä sitten menee raja? Tajuatko mitä tarkoitan?

Niin kuin esimerkiksi nyt. On jotenkin tällainen hormoonien virttämä Hormonizilla-olo. En keksi mitään turhanpäiväistä kirjoitettavaa, jolla voisin sivuuttaa mielessäni oikeasti liikkuvat asiat. En uskalla kirjoittaa todellisista ajatuksistani, sillä ne tuntuvat kovin yksityisiltä. Olen miettinyt viime päivinä paljon sitä kuinka minusta yhtäkkiä on alkanut tuntua, että olen päässyt eroni tuottaman pettymyksen yli ja että olen valmis kohtaamaan maailman uudella tavalla. Olen miettinyt parisuhteeseen liittyviä asioita, pohtinut uuden parisuhteen mahdollisuutta ja sitä kuinka löytää uusi kumppani rinnalle sitten kun sen aika on. Mutta en yksinkertaisesti tiedä haluanko jakaa näitä asioita, vaikka ne ovat juuri niitä naisen elämän peruskysymyksiä, joista kirjoitan. Ja jos päätän kirjoittaa näistä asioista, mihin vedän rajan?

Mitä sinä sanot? Mihin ja miten on hyvä vetää raja?

pohdinta

/Maija, jolle tulee aina kovasti funtsiessa ja pohtiessa otsaan tuollainen kaaren mallinen ryppy tuonne noiden pitkittäisten ryppyjen yläpuolelle. Ihan vaan, että tiedät.

Project Fitnesszilla: Ruokapäiväkirja

Aurinkoinen huomen, te ihanat! Jahas. Nyt minä sitten aloitan tämän hyvinvointi- ja kuntoprojektini, jonka nimeän nyt ”Fitnesszillaksi”. Niinku tyyliin ”Maija the Fitnesszilla”… ”Maija the Hormonizillahan” teille onkin jo tuttu!

Tutkimme yhtenä osana tätä projektia yhdessä Tiian kanssa miten syön ja millaisilla pienillä tarkennuksilla ruokavaliooni voisimme tukea treenaamistani ja hyvinvointiani. Ja minä kirjaan nyt sitten viikon ajan ylös kaiken mitä suuhuni pistän. Aamun ensimmäiset suupalat on nyt kirjattu päiväkirjaan.

Minähän siis tavoittelen tällä projektilla sitä, että saisin treenin sulavasti osaksi arkeani ja sen avulla jaksamista, voimaa ja energiaa jokaiseen päivään. Ruokavaliota tutkimalla emme mieti miten voisin itseäni laihduttaa tai tehdä syömisestä kummallista hifistelyä, vaan sitä, kuinka ravinto, jota saan auttaa minua jaksamaan. Esimerkiksi usein kun käyn aamulla treenaamassa, väsähdän aina tietyssä kohtaa päivää, ja Tiia kertoi sen johtuvan juuri ”vääränlaisesta” syömisestä.

Nyt siis jokainen suupalani, tämäkin pelottavan vihreä vehnänorasjuomani, syynätään, jotta voisin voida paremmin. Let’s go!

ruokapäiväkirja

/Maija the Fitnesszilla