Villiä menoa Vegasissa

Kolme päivää on vain livahtanut ohi silmien. Havaihduin aamulla herätessäni, etten ole kirjoittanut mitään moneen päivään. Olen halunnut vain keskittyä nauttimaan elämästä ja kohtaamisista Vegasissa. Joulupäivän vietin vaihto-oppilasperheeni kanssa. En edes ottanut kuvia päivän aikana, sillä joskus vain haluaa keskittyä olennaiseen; nauttimaan ajasta rakkaiden ihmisten kanssa. Söimme, pelasimme Domino-peliä ja jaoimme joululahjoja. Joulupäivä oli ihana.

Mutta niin oli Tapaninpäiväkin. Tapasin ystävääni, jonka kanssa vietimme paljon aikaa yhdessä vaihto-oppilasaikoinani. R.J. oli yksi parhaista ystävistäni Vegasissa. Nykyisin hän asuu Nevadan osavaltion pääkaupungissa Renossa, mutta oli jouluomallaan käymässä täällä, joten meille tarjoutui upea mahdollisuus tavata.

Yksi ainoa sana on mielessäni tällä hetkellä: kiitollisuus. Käsittämätön kiitollisuus. En voi vieläkään ymmärtää, että olen täällä ja saan viettää aikaa näiden rakkaiden ihmisten kanssa. Nämä tyypit olivat joskus tärkeimpiä ihmisiä elämässäni, ja on hauska miten heidän tapaamisensa palauttaa mieleen monia jo unohtuneitakin muistoja. R.J:ta en ole tavannut 16 vuoteen, mutta tuntui kuin mikään ei olisi muuttunut. Vuodet saattavat tuoda jotain pieniä viilauksia ihmiseen, mutta kyllä me aika samanlaisina pysymme. R.J:n kanssa oli yhtä hauskaa kuin aina ennenkin. Me olemme edelleen yhtä villejä ja vauhdikkaita sekä tietysti käsittämättömän hyvännäköisiä kuin 16 vuotta takaperinkin.

No, on mielessä kyllä toinenkin sana: väsymys. Vielä kaksi päivää yöllisen seikkailumme jälkeen olen kuolemanväsynyt. Mutta oli kaiken väärtti. Kävimme R.J.n ja hänen ystävänsä Shawnin kanssa maailman suurimman maailmanpyörässä, vasta reilun vuoden täällä olleessa, High Rollerissa ja kiertelimme Las Vegasin yössä. Villiä menoa… Mutta mikä tapahtuu Vegasissa, sen täytyy tulla jaettavaksi kanssanne.

 

out2

The High Roller, kasinokävelykadulta kuvattuna. Korkeimmillaan se nousee 168 metrin korkeuteen.

out4

Ja meillä tietysti happy hour -liput maailmanpyörän ravintolavaunuun. Kierros kesti 30 minuuttia, joten baaritiskillä ehti notkua.

out5

Täytyy etsiä jostain vanhoista arkistoista kuva R.J:sta ja minusta vuosien takaa, niin voin todistaa teille, että näytämme ihan samoilta nyt kuin silloinkin.

out7

Voi näitä maisemia, kunpä näkisit!

out3

Joulun tunnel The Linq-kasinon pihalla.

out1

Snapchattailya… Shawn ja R.J. hommissa.

out6

What happens in Vegas, must be shared with the whole world. Parrots elämässä ovat racket ystävät, jotka säilyvät vuosista ja välimatkoista huolimatta!

 

Tällaista menoa. En suostu sanomaan vielä ääneen, että kahden viikon päästä on lähtö pois täältä. En halua. Mutta tänään edessä on vielä uusi hieno päivä. Toivottavasti tänään jo vähän helpottaa tämän villin yön Vegasissa aiheuttama väsymystila…

/Ämmä

Normaalia elämää utopistisessa maailmassa

Onhan se tosiasia, että tämä on aika utopistinen maailma. Jos en olisi asunut Las Vegasissa ja vieraillut täällä noiden aikojen jälkeenkin, olisin nyt varmaan ihan sekaisin kaikesta ympärilläni. Niin käy täällä ensikertalaiselle.

Ei tätä oikein voi selittää. On niin paljon nähtävää, koettavaa, shopattavaa, syötävää, juotavaa… Joka puolellea vilkkuu, välkkyy, kilisee ja kolisee. Tai selkänsä kääntäessä kilinän ja kolinan keskeltä, näkee upeimmat vuoret ja karun aavikon, jotka salpaavat hengen. Jos olisin täällä ensimmäistä kertaa, olisin varmaan vetänyt itseni jo ihan piippuun juostessa läpi kaikkia mahdollisia huvituksia. Niin käy täällä ensikertalaiselle.

Tiesitkö, että Las Vegasissa vierailee vuosittain yli 41 miljoonaa ihmistä? Ainoastaan tämän vuoden lokakuussa kaupungissa on käynyt melkein 4 miljoonaa ihmistä!

Jokin tänne vetää.

Ajattele nyt, miten järjetöntä: tänne kuumimman ja karuimman aavikon keskelle, jossa tönöttää vilkkuva ja välkkyvä huvituskatu kilisevine kasinoineen, tunkee vuodessa 41 miljoonaa matkalaista. Viihde-, matkailu ja kiinteistöbisnes pyörittävät tätä hurjaa showkeidasta, joka kasvaa koko ajan kovaa vauhtia. Black Jackia voi päästä pelaamaan heti lentokoneesta ulos astuttuaan sillä pelikoneita löytyy jo lentokentältä. Lentokenttä itse sijaitsee aivan kaupungin keskustassa (kuinka monessa kaupungissa tiedät olevan näin?!), jotta kenenkään ei tarvitse käyttää turhaa aikaa siirtymisiin paikasta toiseen. Porukka on saatava mahdollisimman nopeasti pelaamaan, viihtymään ja kuluttamaan.

Utopistista mutta totta. Ja täällä me nyt elämme.

* * *

Täällä minä olen elänyt pitkän pätkän elämääni. Päädyin aikoinani aivan yllättäen vaihto-oppilaaksi juuri Vegasiin. Me emme voineet vaikuttaa siihen, mistä kodit saimme, vaan ne tarjottiin meille. Olihan se toki nuorelle naiselle houkuttelevaa ja innostavaa päästä asumaan kasinokaupunkiin kuin mädäntymään jonnekin Kansasin maissipelloille. Ja kyllähän me usein kävimmekin erilaisissa kasinoiden huvituksissa. Kaikki tuttavani ihmettelivät lähtiessäni kuinka täällä voisi elää. Millaista elämä on kaupungissa, joka pyörii ympäri vuorokauden? Enhän minä siitä itsekään lähtiessäni ollut kovin varma.

Mutta huolimatta tästä utopistisesta ympäristöstä kaupunkia reunustavien jylhien vuorien kesellä ihmiset elävät täällä ihan normaalia elämää kuin missä tahansa muussakin paikassa; kouluun mennään, töissä käydään ja illalla kaadutaan sohvalle katsomaan televisiota. Lopulta se, mistä Vegas tunnetaan, on vain muutaman kilometrin mittainen pätkä katua – Las Vegas Bulevard, lempinimeltään Strip (hassua on muuten se, että Strip ei oikeasti edes sijaitse Las Vegasissa, vaan sen esikapunkialueella).

Täällä asuvalle Las Vegas on kuitenkin jotain aivan muuta kuin viihdekeidas. Aivan kuin meidän kotikulmillamme on Arskan baari ja S-market, täällä nyt vaan katujen varsilla sattuu olemaan erilaisia kasinoita, joissa harva se tunti vedetään pelikoneista ulos käsittämöttömiä summia rahaa. Oikeastaan harvempi asukas täällä edes käy Stripillä jos ei ole siellä töissä. Hassua, mutta jopa huvituksiin ja hauskanpitoon voi alkaa suhtautua välinpitämättömästi, kun niitä on koko ajan tarjolla.

Sitä me olemme nytkin tällä reissulla täällä eläneet – normaalia elämää. Toki on hienoa, että valtava määrä tekemistä löytyy läheltä koko ajan. Mutta eihän sitä kukaan jaksa makeaa mahan täydeltä. Hienompaa on kokea tämä normaali elämä tässä utopistisessa ympäristossä!

12388272_10153531428489457_1261425458_n

12366581_10153531428614457_355889056_n

 

12388122_10153531428589457_2080454091_n

12388328_10153531436059457_635383754_n

Normaalista elämästä puheenollen, eilen kävimme Las Vegasin Town Squarella, joka on oikeasti ulkoilmaostoskeskus, mutta näyttää aivan Disnelandilta… Lapsilla on hauskaa, kun voivat puuhata huvipuistoa muistuttavassa leikkipuistossa samalla kun vanhemmat shoppailevat.

12399180_10153531428504457_1382395907_n

Ja nooh, onhan sitä Nannyllakin näköjään ihan hauskaa… Aina kun voi ratsastaa yksisarvisella, on tartuttava tilaisuuteen.

/Ämmä, toivottaen nyt utopistisen hyvää yötä!

350 metrin huvitus

Tiedätkö kuinka korkealla on 350 metriä? No. Näin korkealla.

12390960_10153523740524457_7833879085104597877_n

Tiedätkö Linnanmäen Raketti-laitteen? Sen, joka ampuu ihmiset korkeuksiin? Tiedätkö miten siistiä on, kun sellainen on 350 metrin korkeudessa, siis tuossa tornin punaisessa ”neulassa” ja sit istuu siihen räjäytettäväksi taivaalle?

No ihan sairaan siistiä!

Eilen illalla oli vihdoin aika korkata Las Vegasin villitykset kipuamalla Stratosphere Tower -kasinon huipulle ja antamalla ampua itseni taivaalle. Ajattele, että tuonne korkeuksiin, yhteen maailman korkeimmista rakennuksista on rakennettu kokonainen ulkoilmahuvipuisto. Älytöntä!

Mutta hauskaa.

Hauskan älytöntä.

Mitähän tästä reissusta vielä seuraakaan, kun tuollaisia hauskan älyttömiä juttuja on joka puolella. Etenkin, kun tuo Big Shot tuntui ihan lällyltä…?

Tästä päivästä ainakin seuraa upea: olen menossa käymään vaihto-oppilasperhettäni tapaamassa. Jännittää… Ihan jo se, että osaanko ajaa perille autolla Las Vegasin sunnuntairuuhkassa tuntemattomia teitä. Kaikenlaista sitä ihmiset voivatkin pelätä. Minä en pelännyt eilen itseni ampumista 340 metrissä, mutta nyt jännittää ajaa autoa.

Tästä lähtee käyntiin toinen viikko Amerikassa! Seikkailu jatkukoon. Iloa alkavaan viikkoon sinulle, blogiystäväni!

/Ämmä