Kaksjapuolviikkoo aikaa kirjoittaa kirja… enkä oo ees alottanu

jävlahelvete

Tämän päivän inspiraatiokuvan löysin erään tuttavani Facebook-sivulta. En voinut olla lainaamatta, koska se kuvaa hyvin tämän viikon tuntojani. Kiitos Lilu! Erityisesti tämä lause kannustaa minua tässä hemmetin kirjaprojektissani. Tehtäviä tippuu joka päivä sähköpostiini (olen kyllä kaikki lukenut ja katsonut kaikki videot, saanut valtavasti ajatuksia ja inspiraatiota!), mutta MINÄ EN HELVETESJÄVLASKIT OLE EDES ALOITTANUT KIRJOITTAMISTA. Minä sitten kirjoitan kirjan kahdessa ja puolessa viikossa… Takin’ it to the limit!

kirja

On OK kirjoittaa huonosti… Onko OK olla kirjoittamatta ollenkaan??

huppu

/Maija, joka tahtoisi taas tänään olla näin

Sitä sitten kirjoitetaan kirja kuukaudessa

Nonni, nyt se on sitten päätetty; aion kirjoittaa kirjan kuukaudessa. Otin Katrin haasteen vastaan, ja aion kokeilla saanko kirjan todella kirjoitettua. Tuntuu ihan kamalalta, pelottavalta, hirveältä, ahdistavalta, hurjalta, ja mitä näitä kaikkia jännitystäni parhaiten kuvaavia sanoja onkaan. Pelkään, että epäonnistun, mutta samalla tämä tuntuu kutkuttavan innostavalta. Eihän tällaista mahdollisuutta tule toista kertaa vastaan! Että saa huippuammattilaisen avun ja opit käyttöön ja mahdollisuuden oikeasti saada unelmansa toteen tehokkaasti ja ammattimaisesti.

Miten tytön käy? Tästä alkaa matka, jota voit seurata blogissani.

kirjahaaste640

Kirjoittaisinko kirjan kuukaudessa?

Istun Helsingissä Kampin kauppakeskuksen Johto Caféssa odottaen palaveriseuraa ja potien totaalista writers blockia. Pitäisi kirjoittaa blogia, hahmottaa kaikenlaisia erilaisia kirjoitustöitä ja sitä… Kirjaani. Kirjan kirjoittaminen on kyllä maailman yksinäisintä (ja siksi varmasti vaikeinta) hommaa! Tarvitsisin niin kipeästi apua ja sparrausta ja potkua takamukselle.

johtocafe

Ja nyt sitä olisi tarjolla. Ihana Katri on heittänyt haasteen juuri kaltaisilleni kirjailijanaluille ja kailkille muille, jotka haluavat saada kirjansa ihan oikeasti valmiiksi: hän haastaa meidät kirjoittamaan kirjan valmiiksi kuukaudessa! Voisiko kirjan oikeasti kirjoittaa kuukaudessa? Apua, uskaltaisinko ottaa haasteen vastaan?! Olisinko oikeasti valmis tekemään kirjan, vai puhunko tässä vain lämpimikseni. Lähtisitkö Sinäkin mukaan?

kirjahaaste640

Mä ja mun napa

Päiväni lähtevät liikkeelle samalla rutiinilla joka aamu; koiran kanssa ulos (loistava aamumeditaatio!), suihkuun, aamusmoothien tekoon ja sitten käymään läpi päivän uutisia ja blogeja. Seuraan itseäni kiinnostavia bloggareita, joiden postausten lukeminen kuuluu olennaisena osana aamunavaukseeni.

Tänään luin mielettömän hyvän tekstin Katri Manniselta, toiselta ihanalta rautanaiselta, joka minun on kunnia tuntea. Katri osaa sanoa ja kiteyttää, mitä ajattelee. Hänen uusin tekstinsä Nosta nenä navasta, osuu naulan kantaan! Häntä vituttaa. Kyllä! Vituttaa ja ottaa päähän se, että ihmiset haaskaavat elämänsä oman napansa kaivamiseen, onegelmien rakentamiseen ja pyörittelemiseen. Että ihmisillä ”ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan sisäistä viisauttaan ja seuraamaan sydäntään, koska he ravaavat…. Tilaisuuksissa, joissa joko yhtä pihalla olevat tai rahanahneet valmentajat, kouluttajat ja terapeutit kannustavat heitä haskaamaan elämänsä itsensä miettimiseen, parantamiseen ja korjaamiseen — elämästä nauttimisen sijaan.”

Aamen! Aamen! Aamen! Minäkin tuijotan vain omaan napaani! Tähän napaan!

napa

Joten: step 2 tavoitteessani tulla onnellisimaksi ihmiseksi, jonka tunnen on lopettaa (mukaillen Katrin pointteja):
1. tunteitteni ja ajatusteni jatkuva analysointi
2. loputon itseni etsiminen
3. sen hokeminen, ettei minulla ole elämää
4. onnen etsiminen ja tavoitteleminen
5. turhien ongelmien luomisen turhista asioista
6. poikaystäväni tunteitten ja ajatusten jatkuva analysointi
plus iso joukko muita turhia oman napani tuijotusoperaatioita

/Maija, valtavan herätyksen tänä aamuna kokenut hammassärkyinen ex-omaannapaantuijottelija