Jos pitäisi kertoa kolme asiaa, jotka innostavat minua elämässä eniten, ei tarvitse kauan pohtia. Minua kiehtovat itseni haastaminen, uusien ihmisten tapaaminen ja se suuri tuntematon.

Seikkailut! 

En osaa sanoin kuvailla sitä ainutkertaista tunnetta, joka syntyy ryhmässä ihmisiä jonkin yhteisen tekemisen, siis seikkailun, äärellä. Se on joka kerta erilainen ja aivan omanlaisensa, sellainen, joka ei vedä vertoja millekään muulle ja jota ei voi täysin muiden, paikalla olemattomien kanssa ikinä jakaa. Se on kuin jotain salaista yhteistä, jonka vain tuon hetken kokeneet voivat jakaa, asia, joka – vaikka vain lyhyenkin hetken kestävä – on yhteinen läpi koko loppuelämän. 

OLEN tutkinut seikkailun syvintä olemusta altistamalla itseäni jos jonkinlaiseen mielen ja kehon haasteeseen. Olen muun muassa polkenut 350 kilometriä kolmessa päivässä, asunut Norjassa tehden töitä kalastajan apulaisena, pyöräillyt 24 tuntia putkeen moottoriradalla, hypännyt mäkihypyn ja lähtenyt sokkotreffeille tunturille.

Kun luet noita tarinoitani, huomaat niistä kaksi kaikkia kokemuksiani yhdistävää piirrettä, ne asiat, jotka ovat seikkailujeni tärkein anti: se tunne, kun voittaa itsensä, pelkonsa ja ennakkoluulonsa sekä ne ihmiset, jotka olen tavannut noilla reissuilla. Hienointa seikkailussa ovat ne oivallukset, joita on syntynyt yhdessä muiden kanssa, sekä kohtaamiset tuntemattomien kesken, jotka ovat saattaneet johtaa pieneen yhdessä jaettuun hetkeen tai pidempään ystävyyteen.

Seikkailuissa kaikki on mahdollista. Seikkailuihin voi suunnata suurella uteliaisuudella, vailla valmiita vastauksia tai tietoa kaiken päätepisteestä. Seikkailuissa parasta on se, mikä syntyy yllätysten äärellä.

Tämän minulle tarjoutuneet haasteet ovat opettaneet.

VASTA sitten, kun itse kokee, voi todella ymmärtää. Voin yrittää kirjoittaa ja kertoa, puhua ja pistää oppejani tajuntaasi, mutta ei se niin toimi. Haluaisin, että mahdollisimman moni ihminen saisi mahdollisuuksia testata miltä tuntuu, kun heittäytyy seikkailuun. Onneksi aina silloin tällöin minulle tarjoutuu tilaisuuksia antaa muillekin mahdollisuus näihin kokemuksiin.

Ja nyt on sellainen hetki! 

Viime viikolla olin työkeikalla ihan muina naisina pällistelemässä seikkailupurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmen purjevenettä. Mies on lähdössä toukokuussa koko Suomen rannikon mittaiselle purjehdukselle ja jokaiselta matkan varrella olevalta paikkakunnalta hän etsii Yhdessä koko rannikko -hankkeensa puitteissa ihmisiä kokemaan meren ja seikkailun yhdessä.

Siinä jutellessamme Kari yhtäkkiä heitti haasteen: minun, joka en ole ikinä purjehtinut, tulisi kokeilla kuinka hyväksi purjehtijaksi voisin oppia yhden päivän aikana. Heitin hänelle vastaehdotuksen: lähden päiväksi veneeseen opettelemaan hommaa, jos saan haastaa mukaani pari uutta kaveria jakamaan kokemuksen kanssani. Ja niihän siinä kävi, että meillä on nyt edessämme mahdollisuus yhteiseen seikkailuun! 

KEISSI ON TÄMÄ:

Keskiviikkona 15.5. kello 10 jälkeen irtoaa purjevene Helsingin Lauttasaaren rannasta. Kari on kapteeni ja opettaja, ja me 3–4 hengen porukka opettelemme hänen johdollaan purjehtimaan. Reissu kestää 4–6 tuntia, jonka aikana suuntaamme merelle Helsingin edustalle – niin pitkälle kuin sitten ikinä purjehduskyvyillämme pääsemmekään.

Sinulta vaaditaan kykyä heittäytyä, nauraa ja olla valmis yllätyksiin sekä uteliaisuutta ja uskallusta olla oma itsesi – ja uskallusta olla ihan paska purjehtija, sillä uutta voi oppia vain jos uskaltaa olla huono. Toiveena ja valintakriteerinä onkin se, ettei kukaan ole liiemmin aiemmin purjehtinut, sillä sitten voimme todella testata uuden oppimisen ja heittäytymisen annin.

Haku alkaa nyt, ja kestää lauantaihin 11.5. asti. Laita minulle sähköpostia osoitteeseen maija(at)ilmoniemi.com, kerro kuka olet ja miksi haluat mukaan seikkailuun. Valitsen mukaani maksimissaan kolme henkilöä. Valituille lisätietoa luvassa lähemmin purjehdusta.

Mä olen valmis (ja vähän kuivaharjoitellut jo veneen ohjaamista…). Oletko sä?!

Lisähuomiona hakuun todettakoon seuraavat, Yhdessä koko rannikko -hankkeen nettisivuilta poimitut asiat, jotka koskevat myös tätä purjehdusta: 

”Ensinnäkin, kyseessä ei ole mikään Tukholman risteily. Purjehdus pienellä purjeveneellä tarkoittaa, että sääolosuhteet voivat vaikuttaa aikatauluihin, purjehdusaikaan, miehistön määrään ja pysähdyspaikkoihin. Turvallisuus on aina ykkösprioriteetti, ja kapteeni voi harkintansa mukaan päättää, että jonain päivänä ei lähdetä merelle, jos olosuhteet niin sanelevat. Mikäli muuttunut aikataulu ei enää sovikaan sinulle, voidaan tilallesi ottaa joku muu. Päätös merelle lähdöstä pyritään varmistamaan aina edellisenä päivänä. (Maijan edit: me emme kuitenkaan ole sokerista, vaan suuria seikkailijoita, joten pienen sateen ja tuulen emme anna häiritä, vai mitä!)

Toiseksi, hankkeeseen liittyy myös videotuotantoa (Maijan edit: Myös radiotuotantoa). Osallistujien on annettava hyväksyntänsä sille, että kuvattavaa videomateriaalia voidaan jakaa eri medioissa ja hankkeesta voidaan tuottaa erilaista aineistoa, esimerkiksi dokumenttielokuva. Järjestäjällä on täydet oikeudet kaikkeen kuvamateriaaliin ja sen käyttöön. (Maijan edit: Mutta tämä julkinen raportointi ei ole seikkailumme pääpointti.)

Kolmanneksi, jokaisen osallistujan tulee hyväksyä ja allekirjoittaa hankkeeseen liittyvä vastuuvapauslomake, jolla järjestäjä vapautetaan kaikesta vastuusta mahdollisen vahingon sattuessa. Oma vakuutus hankkeen ajaksi on myös suositeltava.

Neljänneksi, osallistujan tulee olla perusterve ja 18 vuotta täyttänyt.”

Lisää seikkailusta voit kuulla lauantain radiolähetyksessäni Yle Radio Suomessa Uudellamaalla klo 9 jälkeen, mutta tärkeimmät tiedot ovat jo tässä blogitekstissäni. Tämän kutsun purehdukselle esitän lauantaina myös kuulijoilleni.

Enemmän Karista ja Yhdessä koko rannikko -hankkeesta voit lukea täältä.

Lähde meidän mukaamme! Kuvat: Kari Nurmi

Nämä ovat aina jänniä paikkoja. Laittaakohan kukaan viestiä? Ja kuka laittaa…? Ja mitä sitten tapahtuukaan. Vastausta jään nyt innolla odottamaan.

Seikkailumielellä, Ämmänne