Kertokoon tämä kuva kaiken tällä hetkellä olennaisen
Leave me alone, mä oon nyt lomalla. Olkoonkin kyseessä vain muutaman päivän pikaloma mökillä Kalliorannassa, nyt tämä mimmi vetäytyy pois somesta muutamiksi päiviksi ennen ensi viikon uusia seikkailuja.
Että adjöö amigot vaan, ja nauttikaa tekin ihanasta viikonlopusta!
/Äm
Nyt mulla on sulle vähän Jalkapallovaimoa! Katsos, kun minä seuraan häntä, siis norjalaista jalkapallonpelaajan vaimoa Instagramissa (blogi ei oikein enää kolahda). Ja joka päivä hän laittaa ihania kuvia seesteisistä, mutta kovasykkeisistä treeneistään, jotka hän on juuri suorittanut ison omakotitalonsa milloin terassilla, milloin takapihalla. Ja minä olen kateudesta vihreä. Siis tämä ei ole kettuilua, vaan ihan totta. Kyllä minäkin seuraan kiiltokuvablogihahmojen elämään ja mietin miksi omani näyttää niin ankealta. Mutta tänään, TÄNÄÄN, jeg ska (tuo voi olla norjaa) beat your ass (siihen loppui norjantaidot), Jalkapallovaimo! Tältä nääs näytti minun treeniaamuni tänään.
Aamu alkoi vihersmoothiella, leivällä ja isolla kupilla kahvia tällaisissa maisemissa.
Ja jatkui kunnon juoksulenkillä tällaisissa maisemissa.
Lenkin jälkeen duunailin vielä vatsoja tällaisissa maisemissa.
Ja tietenkin, otin sen pakollisen juoma vasemmassa kädessä -lenkkarisäärikuvan, jollaisia Jalkapallovaimo aina esittelee ja minä kadehdin hänen kauniita jalkojaan. Ni, maisemat mulla näytti tältä.
Näkisittepä maisemani juuri nyt: bloggaan auringonpaahteessa bikineissäni – tietysti, niin tekisi Jalkapallovaimo! Kiitos luojalle kesästä ja urheilusta!
Pusuja teille!
/Ämmä, suunnaten kirjan kanssa aurinkotuoliin
Pitkä ja hiostava matka takana, mutta tällä kertaa tärkeintä ole matka, vaan päämäärä. Tämä
Kallioranta. Mökki. Täällä minun sieluni lepää seuraavan viikon. Mutta läppärini näppäimistö ei. Juuri se on lepoa sielulleni – kirjoittaminen järvimaisemassa. Perillä ollaan!
Ihanaa viikonloppua, rakkaat!
/Ämmä, päämäärässä
Need I say more? Kiva keli. Kiva, että voi pukeutua villahuiviin, joka samalla lämmittää ja suojaa sateelta kun minulla ei ole sateenvarjoa. Huomenna on heinäkuu for crying out loud!
Tässä oli minun panokseni Suomen säävalituskeskusteluun. Tämän jälkeen olen vain tyytyväinen siihen että on kesä ja valoisaa.
Maanantaita!
Tänään mulla on sulle kaksi ihanaa asiaa!
1) luonto on nyt kauneimmillaan ja kesä on vaan niin ihana. Koitin tallentaa tämän kesän kauneuden sinulle nähtäväksi, mutta sen samalla sekunnilla kun painoin nappulaa Hermanni pykäs kuvaan kakalle.
2) mun haba on kasvanut ihan hirveän suureksi. Tajusin tänään. Koitin ottaa tästäkin sinulle kuvan (koska olet varmasti tosi kiinnostunut), mutta ei sekään onnistunut. Aika onnettomalta toi patti tuossa näyttää…
Hei, mä kelailin tässä, että olisi kiva kuulla mistä haluaisit blogissani lukea (tai katsoa) enemmän ja mistä vähemmän. Kerro minulle! Toivon kuitenkin, että kommenttisi ja toiveesi ovat asiallisia ja arvostavia sillä vain ne johtavat johonkin.
/Ämmä, ajatuksiasi odotellen
Huomenta! Olen herännyt aiiiiikaisin ihan vaan harjoitellakseni huomenna alkavia aikaisempia aamuherätyksiä. Itse asiassa olen jotenkin vähän järkyttynyt: en tajunnut, että Helsinki voi olla näin hiljainen sunnuntaiaamuna, tuli ihan mieleen entinen kotikaupunkini Varberg, jossa näin äänetöntä ja rauhallista oli lähes koko ajan.
Kävin koiran kanssa ulkona, ja ihmettelin rauhaa, joka ihan konkreettiseseti tuntui leijuvan ilmassa – ihan kuin kaupungin päällä olisi ollut joku harso. Kuuntelin hiljaisuutta kun yhtäkkiä sen keskeltä alkoi kuulua ihana lintujen sirputus. Tänä aamuna pystyin tunnistamaan jo kolme eri laulua: talitintin ja jonkun toisen (en ole mikään lintutieteilijä) sekä lokin! Olen nähnyt jo parisen viikkoa sitten ensimmäiset lokit, mutta vasta tänä aamuna kuulin sen tutun, kesästä enteilevän kirkumisen ensimmäistä kertaa. Tuli ihan valtavan toiveikasi mieli! Että kohta kesä on täällä!
Hiljainen aamu on ihana laskeutuminen uuteen päivään. On aikaa rauhassa nauttia kahvista, aamupalasta ja tehdä pieniä havaintoja, joita kiireen keskellä ei ehdi näkemään. Kuten tämä maahan sylkäisty purkka:
Olenko se vain minä, vai muistuttaako tuo jotenkin erästä tuttua hahmoa…
Ihanaa sunnuntaita rakkaat blogiystäväni! Kiinnittäkää tänään huomiota pieniin asioihin ja tehkää havaintoja, joita arjessa ette ehkä ehdi tehdä!
/Maija, joka suuntaa kohta kirjastoon Teatteri Elon lukutreeneihin
MaiLife 