Olen nyt koko päivän Kun koulu loppuu -lukiokiertueella nuoria tavatessani miettinyt kysymystä, jonka itselleni aamulla esitin: Jos voisin soittaa ajassa taaksepäin omiin lukion jälkeisiin aikoihin, mitä sanoisin tuolloiselle itselleni?

Jotenkin näin se kiteytyi nyt kotiin palatessani.

Ole onnellisesti oma itsesi. Elä elämä erityisen ennakkoluulottomasti. Kokeile kääntää kaikki kiinnostavat kivet. Tahdo tehdä taikoja toisille. Muista mennä matkalle mielikuvitukseen. Nouse notkoista nauraen. Säilytä syvä suhde sieluun. Lähde leikkiin lapsekkaasti liekeissä. Juo janoon jaffaa. Anna aina apua alituiseen. Voita vastustajat viekkaan viehkeästi. Yllätä yksinäiset ystävät ymmärryksellä. Älä ärsyynny ähisijöistä. Inspiroidu innokkaasti ihmeistä. Hymyile hellästi hyville hetkille. Rakasta rohkean rajusti. Örise öisin ötököille. Paina pääsi päivittäin pyyntöön. Usko uljaasti uskaliaisiin unelmiin.

Elämäsi aakkoset ovat käsissäsi – kirjoita niistä oma kertomuksesi.

Ilman tätä ihmeellisen innostavaa, inspiroivaa ja itkuisen iloista (koko päivä oli yhtä naurua vedet silmissä) päivää en olisi koskaan ehkä tullut tehneeksi moista elämänohjetta parikymppiselle itselleni. Kiitos Aicha, Joonas, Matti, Pena ja Vuosensaaren lukiolaiset!

/Ämmä, lapsellisen leikkisästi liekeissä!