Raahaava rauha ja kutkuttava kipitys

Viime päivinä en ole ehtinyt pysähtyä. Soljun paikasta toiseen. Ihmiset, tapaamiset ja aiheet vaihtuvat. Viimeisten kuukausien raahaava rauha ja hidas hiljaisuus ovat vaihtuneet kutkuttavaan kipitykseen. Se ei ole oravanpyörä, vaan sellainen ihana innostus ja virkistävä vauhti, joka pitää mukanaan, eikä salli turhaa paikalle pysähtymistä tai omiin ajatuksiin jumittumista. Se on toimintaa ja liikettä.

Perspektiivi. Äärilaita. Uusi vastinpari, jota elämä tuo tarjottimella eteeni. Raahaava rauha ja hidas hiljaisuus joiden perään heti kutkuttava kipitys ja virkistävä vauhti.

Uskon edelleen, että juuri näiden perspektiivien ja elämän äärilaitojen näkeminen on suurin lahja, jonka voimme saada. Muistatko, kun joulun alla kirjoitin sinulle blogissani ”Joskus on pelättävä kuolevansa voidakseen uskaltaa elää” näin:

koukutustupa

 Kaunista aamua sinulle, ystäväni!

/Ämmäsi

 

Kuva Tea-Mari Brax, teksti Äm.

Mainokset