Millainen tarina tästä hetkestä syntyy?

12047714_10153391306374457_1457812865_n

Oi muistoja. Eilen lisäsin Instagramiini tuon kuvan. Se käveli minua päin aamulla. Tai oikeastaan minä kai kävelin sitä päin (ihan kirjaimellisesti). Kävelin mietteissäni ja meinasin törmätä erään kaupan näyteikkunaan. Ja siinä se sitten oli. Tämä osuva ajatus.

Kenties muistutus?

”Nämä hetket ovat tarinoita jonain päivänä.”

No sitten tänään. Tyhjensin vanhaa käsilaukkuani sinne jääneestä rojusta ja löysin laukun taskusta pinon vanhoja käyntikorttejani. Ja jotenkin sitten taas pysähdyin miettimään. Tuo entisen yritykseni Paraplyn slogan, ”pouring stories” (sataa tarinoita) se kai oli

12047639_10153391306249457_719734202_n

Tuo eilen kohtaamani miete, se, että nämä hetket, juuri tämä hetki, on jonain päivänä tarina, on jotenkin niin kaunis ajatus. Ajattele, että tämäkin hetki, jolla tätä kirjoitusta kenties luet, on tulevaisuudessa osa tarinaasi, jota kannat aina mukanasi, muistelet ja kerrot eteenpäin.

Millaisena tarinana kannat tätä päivää mukanasi tulevaisuudessa?

/Äm, mietteliäänä

Tamperelaisia ajatuksia viikon lopuksi

Eilen illalla Tampereella. Nämä kaksi suuren tamperelaisen ajatusta maahan kirjailtuna kiinnittivät huomioni. Niiden siivittämänä toivon sinulle suloista sunnuntai-iltaa ja armeliasta alkavaa juhannusviikkoa!

   
/Ämmä, joka aikoo nähdä unta… jaa, enpäs taidakaan kertoa vielä mistä.

Sinun rauhasi minussa

levottomuus

Kävin viikonloppuna keskustelua erään tuttavani kanssa. Hän sanoi tämän mietteen. Se jäi mieleeni pyörimään.

Levottomuus ja rauha. Toistensa äärilaidat. Ilman levottomuutta ei ole rauhaa. Ilman rauhaa ei ole levottomuutta.

Sinä ja minä. Toistemme peili? Ilman sinua ei ole minua. Ilman minua ei ole sinua? Ilman minun levottomuutta ei ole sinun rauhaasi. Ilman sinun rauhaasi ei ole minun levottomuuttani?

Sinä olet minun rauhani!

Hyvää yötä, kullannuppuset!

/Äm