Minusta tulee TV-dokumentaristi!

Syksy täyttyy nyt valtavasta vipinästä. Iloiten voin myös sinulle ilmoittaa, että taidan kohta osatakin jotain ihan oikeasti! Minut nimittäin valittiin opiskelemaan TV-dokumentaristiksi, ja puolentoista vuoden päästä saan TV-alan tutkinnon suoritettua. Jee!

Koko homma tipahti eteeni niin nopeasti ja hakuni tapahtui aivan viime metreillä suhteellisen impulsiivisesti, joten vieläkään en ole ihan täysin sisäistänyt kaikkea – etenkään sitä, että todella tulin valituksi. Mutta mitä enemmän tätä olen muutaman viimeisen päivän aikana ajatellut, sitä hienommaksi koko homma muuttuu. Olen paljon opetellut asioita oman kantapään kautta (moneen toki aiempi viestinnän yliopistotutkintoni jo antaa osaamisen) ja viime aikoina tehnyt myös harjoituksia Youtube-videoissani.

Ja nyt sinä mietit, miksi TV, eikä Youtube, vaikka sanotaan, että televisio kuolee pian somen ja muun uuden median alla. Minulla on kolme tavoitetta:

1) ALA: Haluan oppia tv-alan ammattilaiseksi sekä yhdistää tähän some- ja sisältömarkkinointiosaamiseni, jotta saadaan kentälle kokonaisvaltaisia monimediallisia ohjelmakonsepteja. Uudella tavalla ajattelevia ja kanavarajoihin kangistumattomia tarvitaan just nyt!

2) SISÄLLÖT: Tahdon päästä tekemään säväyttävää suomalaista sisältöä, vähän niinku palauttamaan omakin uskoni median tarinankerrontavoimaan ja siihen, että muukin kuin tissit myy (vaikkei tisseissäkään mitään vikaa ole).

3) OMA BRÄNDI: On vihdoin aika tehdä täysillä sitä mistä olen aina unelmoinut sekä valjastaa kaikki jo somebrändini ja MaiLifen kautta tekemäni työ isommille areenoille.

Näin. Opiskelu työn ohella tarkoittaa tietysti, että tekemistä riittää, mutta hei; jos jotain haluaa, täytyy olla valmis tekemään töitä. Tästä se lähtee! Sanoinko jo, että JEE!?!

* * *

Näillä seuraavilla kuvilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Paitsi viikonlopun. Olin nääs Tampereella yleisurheilukisoissa mäkihyppyhommissa. Loogista.

Elämä on. Loogista. Aika harvoin tosin. Mutta nämä kuvat niin mainioita, että pakkohan ne on kanssasi jakaa näin hienojen opiskelu-uutisten kunniaksi. Keikka Tampereelle oli hauska, vaikka työparini Hiltusen sairastapauksen vuoksi jouduin tällä kertaa hurmaamaan koko Suomi-Ruotsi-ottelun yleisön ihan yksikseni. Mutta sepä olikin lopulta hieno haaste. Sai taas vetäistä itsensä jännälle alueelle, kun piti olla ihmisten joukossa tämän näköisenä ilman parin turvaa.

14191915_1233586660024940_1561666384516624301_n

14232986_1234341453282794_5071952084935940167_n 14225397_1233586696691603_1815004967775378330_n 14212686_1234341389949467_4180629832649791631_n 14202639_1233586406691632_3607132990549596228_n

Mutta onneksi löysin lopulta maailman hienointa seuraa.

14045931_1233586716691601_5379500758473925228_n

Kuvat: Lahti2017

 

Niin. Olihan toi Antti Ruuskanenkin ihan ihana! Mut poliisit… no, sä tiiät!

Iloa iltaan ja keskiviikkoon!

/Äm

Paluu menneisyyteen – akateeminen maailma ja yrittäjyys kohtaavat

Tänään oli jännä päivä. Vähän kuin paluu menneisyyteen. Yhdessä entisen opiskelukaverini ja nykyisen someyrittäjäkollegani Mari Rasimuksen kanssa kävimme vierailulla Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella tapaamassa viestinnän professori Esa Väliverrosta, oppiaineen johtaja Mervi Panttia ja yliopistonlehtori Mikko Villiä.

 
Ajattele, että minä valmistuin Valtiotieteiden maisteriksi tästä talosta tasan kymmenen vuotta sitten! Mihin kaikki vuodet vierivät?

Vaikka en ole kymmeneen vuoteen käynyt kertaakaan tässä rakennuksessa, avatessani sen oven ja astuessani käytäville sisään oli kuin olisi kotiinsa tullut. Samat tuoksu ja tunnelma iski heti iholle. Tiedätkö sen miten voimakas tunne voi herätä, kun palaa johonkin merkitykselliseen paikkaan menneisyydestä?

Olemme Marin kanssa molemmat akateemisia yrittäjiä. Minun laillani Mari on startannut oman ensimmäisen firmansa nyt suuskuussa. Pari viikkoa sitten tavatessamme päätimme mennä jututtamaan entisiä opettajimme siitä kuinka viestinnän laitos tutkii muuttunutta mediaympäristöä ja millaisia opiskelijoita talosta nykypäivänä valmistuu. Viestintä on oppiaine, joka median murroksen, työnteon tapojen ja muiden yhteiskunnan rakenteiden muutosten myötä joutuu muuttumaan myös opetukseltaan, jotta myös työelämään tulee digitaalisen ajan hyvin tuntevia ja uusia kokonaisuuksia hahmottavia osaajia.

Vietimme mielenkiintoisen aamupäivän vaihtaen kuulumisia ja ajatuksia akateemisen maailman huippujen ja meidän yrittäjien kesken sekä pohdimme viestinnän ammattilaisten muuttunutta roolia yhteiskunnassa. Keskustelumme poiki jo hienoja konkreettisia yhteisiä toimenpiteitäkin – ehkä pääsen niistä kertomaan sinulle myöhemmin.
Hienoa, että kynnys yhteiseen keskusteluun on näin matala ja siihen on mahdollisuus. Toivon, että tulevaisuudessa voisin tarjota omaa työelämä- ja yrittäjyyskokemustani myös akateemisen maailman avuksi.

/Äm, joka alkoi ihan vähän kaivata takaisin yliopiston luennoille…

Tsehovia kesäajan kunniaksi

Huomenta unenpöpperöiset kesäihmiseni! Kesäaika on täällä ja elämä hymyilee! Vai kuinka, miten siellä voidaan? Minä tankkaan sunnuntaiaamun kunniaksi Tsehovin Lokki-näytelmää. Tänään työstetään monologipätkiä näytelmästä. Meillä oli eilen hetki aikaa koulussa myös harjoitella tätä pätkää ulkoa, ja keksin tosi hyvän tavan harjoitella. Minähän kirjoitin joskus aikaisemmin näistä Teatterikoulun vinkeistä esityksen ulkoaopetteluun; siitä miten tärkein asia mitä tahansa tekstiä opetellessa on saada se omaan kehoon. Niinpä minä eilen kaivoin nurkasta jumppapallon ja pyörin sillä ympäri harjoitussalia, tein vatsa- ja selkäliikeitä papattaen tekstiä koko ajan ääneen. Toimii. En minä tiedä osaanko tätä vielä kokonaan ulkoa, mutta ainakin hyvällä mallilla ollaan.

tsehov

Näillä lähdetään liikkeelle tänään! Toivottavasti sinulla on upea ja aurinkoinen päivä. Minä palaan taas blogin ääreen illemmalla.

/Maija, miettien miltä mahtaa kuulostaa ”turilaiden ääni, joka kantautuu lehmustiheiköstä”

 

Luuranko kävi koulussa

Jotenkin kuvaavaa, että kun astuin sisään teatteriluokkamme ovesta, törmäsin tähän

20140329-201330.jpg

20140329-202715.jpg
Luurangolta olo tuntuukin näin päivän päätteeksi ja näytän varmasti samalta kuin opiskelukaverini Maria tässä kuvassa. Silmät sojottavat päässä ja tuntuu kuin kaikki liha ja elimet olisi revitty pois päältä. Nämä tänään teatteriopinnot eivät opiskelua ihan helpoimmasta päästä. Tuntuu, että päälimmäisin ajatus suurimman osan ajasta on se, että ”mä en pysty tähän”. Opinnoissa liikutaan koko ajan oman mukavuusalueen rajoilla ja kurkotetaan kauas niiden ulkopuolelle. Pitää jatkuvasti kohdata omia pelkojaan ja voittaa ne.

Teatteriopinnot eivät ole pelkkää näyttelemistä, vaan paljon oman itsensä etsimistä, riisumista tyhjäksi kaikesta turhasta; maneereista, reaktioista. Jotta voi esittää jotain roolia, on ensin tunnettava itsensä ja osattava vetää itsensä kuin tyhjäksi tauluksi.

Olen valtavan väsynyt. Tunteet ovat pinnassa. Piti tehdä pitkä kävely äsken, sillä tuntui, että väsymyksen pintaan saamat tunteet vievät muuten vallan. Tiedän, että näistä opinnoista tulee minulle myös valtava mentaalinen matka uuden oppimisen rinnalla ja odotan mielenkiinnolla mitä tästä seuraa.

/Maija, luurankoudesta huolimatta onnellisena opiskelun jatkumisesta

WTF psykosynteesi?

Sitäpä kysyn nyt itseltäni, ja aion ottaa tästä (anteeks vaan) järkyttävästä termistä selvää lukemalla tämän uuden kirjan. Bli den du är -kurssilla saimme muutaman kirjan luettavaksemme, ja tästä nyt aloitamme.

bddä

Lyhyesti tässä vaiheessa, jostain tällaisesta on kyse: Psykosynteesin mukaan ihminen on kokonaisuus, jossa keho, sielu, tunteet ja äly ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän vuorovaikutuksen pohjalta määräytyy se kuinka hyvin ihminen voi sekä psyykkisesti että fyysisesti. Psykosynteesi on kasvukeskeistä psykologiaa; jokaisessa kohtaamassamme ongelmassa löytyy siemen henkilökohtaiseen kasvuun ja kypsymiseen. Se keskittyy voimavaroihimme ja auttaa meitä löytämään tavoitteemme sekä elämämme tarkoituksen ja ohjaa löytämään oman sisimmän tahtomme. Psykosynteesin mukaan avain terveeseen elämään on mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus tunne-elämässä: kun tiedämme keitä olemme ja mitä tahdomme, koemme myös oman elämämme mielekkäänä. Psykosynteesi on käytännön psykologiaa ja auttaa ymmärtämään, miksi käyttäydymme tietyllä tavalla ja ohjaa meitä soveltamaan oivalluksiamme käytännön toimintaan. Siten voimme oppia tuntemaan itsemme paremmin, ymmärtämään omia tarpeitamme ja luoda toimintasuunnitelma omaa elämäämme varten.

bddä2

Amen to that! Taidan todella olla oikeassa paikassa!

Lähteet: Piero Ferrucci, Bli den du är ja www.humanova.se

Perustettiin sitten teatteryhmä

Yksi viime viikon innostavista tapahtumista oli se, että yhdessä muutaman teatteriopiskelijakaverini kanssa perustimme tatteriryhmän ja -yhdityksen. Teatteri Elo on sen nimi (toivottavasti menee läpi rekisteröinnissä). Meillä on aivan mahtavia suunnitelmia tulevan varalle, kerron niistä lisää kunhan saamme toiminnan käyntiin.

teatteri1

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin laiturilla Helsingin keskustassa, meidän kokoukset vedetään jatkossakin asianmukaisella tyylllä. Laura pitää kirjaa ja Merkku ja Elli keskittyvät (syömisen lisäksi) ideointiin

Olen ollut aina aikaisemmin vähän huono kertomaan tällaisista jutuista, jotka ovat vielä keskeneräisiä ja epävarmoja. Aina on pitänyt suunnittella todella tarkkaan ja tehdä pitkään töitä asian parissa ennen kuin on uskaltanut kertoa siitä. Miksi ihmeessä? Mitä pelottavaa siinä on? Epävarmuus, se, että homma ei lähdekään käynttin odotetusta, tai vaikka epäonnistuu kokonaan. Mitä sitten! Olen ihan valtavan innostunut tästä, ja se riittää. Nyt katsotaan mitä kaikkea saamme aikaan.

teatteri2

Ihanat teatterihörhöt. Meistä kuullaan vielä!

Opiskelimme näiden naisten kanssa yhdessä Teatterikorkeakoulussa 1,5 vuoden ajan näyttelijäntyön perusopintoja. Se oli minulle tärkeä vaihe elämässä. Pääsin takaisin minulle rakkaan lajin pariin (nuorena olin hakemassa opiskelemaan Teatterikorkeakouluun), opiskelemaan sitä huippuopettajien johdolla, upeassa porukassa. Tiedän, että teatteri ja näyttelijäntöyn opit tulevat vielä näyttäytymään minulle merkityksellisinä tulevissa töissäni tämän teatteriryhmän lisäksi. On hienoa saada opiskelemiaan asioita käytäntöön ja päästä tekemään taas asioita, jotka ovat olleet minulle valtavan tärkeitä nuoruudessani. Nyt vaan annetaan palaa!

teatteri3

Meidän kokoukset järjestetään aina laiturilla, päätimme Ellin kanssa