Näin meillä valmistaudutaan peliin…

Tänään on peli-ilta. Näin meillä valmistaudutaan siihen; mies lukee ruotsin kielioppikirjaa sängyllä ja huutelee koko ajan kaikkia kielioppisääntöjä minulle häiriten keskittymistäni. Niinpä minä, jonka pitäisi oikeasti viimeistellä valmennusta, nappailenkin salaa kuvia ruotsin kielioppikirjaa lukevasta ja peliin keskittyvästä miehestäni teille tänne luettavaksi. Sånt är livet!

ruotsinkielioppi

/Maija, joka tietää nyt että ”kära nån” tarkoittaa suomeksi ”hyvänen aika sentään”

Mainokset

Kaikella on kääntöpuolensa

Meillä oli tänään BDDÄ*-valmennuksen opintoryhmän tapaaminen. Me neljä naista tapaamme joka toinen sunnuntai yhden meistä kotona keskustellen ja tehden kurssin opintoryhmätehtäviä. Tämä valmennus on minulle monella tapaa tärkeä, erityisesti siksi, että täällä pääsen turvallisessa ympäristössä (ovathan kaikki kokoontuneet kehittämään itseään ja omaa elämäänsä) puhumaan ja oppimaan ruotsin kieltä. On hienoa huomata kehitys itsessään; onpa sitten varsinainen valmennuskerta, jossa koko ryhmä on paikalla tai opintopiirin tapaaminen, minä pystyn osallistumaan keskusteluun kerta toisensa jälkeen paremmin. Fan det känns gött!

opintoryhmä

Vaikka olen kirjoittanut aiemmin siitä kuinka vaikealta kielen puhuminen tuntuu, on tälläkin asialla kääntöpuolensa. Yksi hienoimmista ja innostavimmista jutuista tämänhetkisessä elämäntilanteessani on se, että pääsen oppimaan ruotsin hyvin. Ja tiedän, että tulen hyötymään tästä tulevaisuudessa todella paljon. En olisi uskonut missään maailman tilanteessa saavani tällaista mahdollisuutta. Enkä vaihtaisi tätä pois millään hinnalla, vaikka välillä elämä tuntuukin vaikealta – kaikella on kääntöpuolensa! Olen valtavan etuoikeutettu, ja suoraan sanottuna ihan hemmetin ylpeä siitä.

/Maija, joka snackaa svenskaa jo aika jätteduktigisti (och det betyder rikssvenska, meinaan!)

*Bli den du är

Ps. Muistathan, että voit TILATA BLOGINI SÄHKÖPOSTIISI. Tämän sivuston sivupalkissa ylhäällä on linkki, josta saat blogini sähköpostiisi helposti. Kirjoita email-osoitteesi kenttään, vahvista tilaus ja saat tiedon uusista postauksista suoraan meiliisi!

Maija vs. ruotsinkieli 6-0

Tiedättekö hyvät ihmiset miltä tuntuu, kun voittaa jonkun pelon. Se tuntuu MAHTAVALTA! Minä olen tänään tehnyt murskavoiton yhdessä isossa pelossani.

Olin tänään haastattelussa Göteborgissa. RUOTSIN KIELELLÄ! Mitä ihmeellistä siinä on, sähän olet asunut siellä jo vuoden, joku voisi ihmetellä. No siinä on paljonkin ihmeellistä. Sillä vaikka olen asunut täällä jo vuoden, olen pelännyt ruotsin puhumista yli kaiken. Pelännyt etten osaa, etteivät ihmiset ymmärrä; en oikeastaan suoraan sanottuna tiedä mitä jännitän, kynnys vaan on valtavan suuri. Ja sitten en kuitenkaan ole halunnu puhua englantiakaan, koska haluan oppia ruotsinkielen paremmin täällä ollessamme. Mutta en ole uskaltanut puhua sitä. Mielenkiintoinen kierre!

Nyt kesän jälkeen tänne palattuani jokin on muuttunut. Haastattelu koski erästä kurssia, johon olen täällä osallistumassa; minun piti kertoa paljon itsestäni, elämästäni ja jopa henkisestä kasvustani. Ja minä vaan hoidin homman kotiin. Puhuin kuin ruuneperi. Ruotsiksi, haluan huomauttaa. Kaksi sanaa englanniksi. Ja haastattelija kehui minun puhuvani erinomaisesti. Mä leijun! Kuusnolla!

Mikä on muuttunut? Koko homman avain oli se, että en stressannut haastattelua etukäteen, en luonut mitään ennakko-oletuksia sitä kohtaan ja päätin vain haastattelussa keskittyä hetkeen. En jaksa enää jännittää, vaan olen päättänyt, että otan tästä asiasta niskalenkin. Mitähän muita pelkoja tässä voisi voittaa seuraavaksi?

iloinen

Iloinen! (Ja hienoja kukkia muuten sain eilen poikaystävältäni, huomaatko?)