Tämä viikko taitaa antaa minulle vastauksen tähän kysymykseen. Vaikka periaatteessa olen vielä sairauslomalla, tällä viikolla ohjelmassa on ensimmäiset kolme kovaa työkeikkaa. En enää halua enkä voikaan jättää minulle tarjoutuvia tärkeitä työtilaisuuksia väliin, syksyn aikana joudun luopumaan niin monesta. Silti on tunnustettava, että jännittää mikä on lopputulema sunnuntaina, kun kaikki työt on tehty – onhan tässä tullut oltua poissa työrintamalta yli neljä kuukautta. Kohta otetaan tytöstä mittaa.
Viikonlopun olen saanut pitää kuntoutuksesta vähän taukoa, jotta jalka keräisi voimia ja keho palautuisi hetken. Kroppa joutuu vielä varmasti koville, ja voimia saa tällä viikolla säästellä aina kun mahdollista. Jännittävintä on näin pitkän sairausloman jäljiltä, kun ei ole tuntumaa siitä mihin kroppa taipuu ja kuinka kunto, joka on tietysti laskenut paljon näiden kuukausien aikana, kestää. Joka päivä saa tutustua uuteen ja muuttuvaan – toivottavasti vähitellen voimistuvaan – kehoonsa, eikä koskaan voi tietää onks se, vai onks se ollenkaan.
Voi olla, että jutut blogissa jäävät vähän vähäisimmiksi tällä viikolla, kun minä hitaasti mutta varmasti palaan muiden tärkeiden töitteni pariin.
Maanantai! Toivottavasti sinä ainakin olet tällä viikolla!
/Äm