Vapaus

Huomenta! Näin pitäisi voida aloittaa jokainen päivä. Parin tunnin aamulenkki Hermannin kanssa metsässä raikkaassa, jo vähän syksyltä tuoksuvassa ilmassa. Niin. Tuulet ovat kääntyneet. Ja se minun outo, hyvää enteilevä oloni vain kasvaa.

Olen nyt muutamia päiviä, ehkä jopa viikkoja, ihmetellyt uutta tunnetta, joka on yhtäkkiä noussut jostain syvältä.

Vapaus.

Jokin aika sitten silmieni eteen lävähti ymmärrys siitä, että hittovie, minähän olen vapaa. Voin tehdä mitä haluan, voin mennä minne haluan, voin elää kuten haluan. Ei sillä tavalla mitenkään itsekkäässä mielessä, että nyt minä haistatan pitkät kaikelle ja kaikille ja olen muista piittaamatta oman elämäni herra, vaan yksinkertaisesti niin, että hei, kappas, tässä mä oon, vapaa.

Vapaa.

Niin. Vapaa.

Aika hieno tunne.

Tuulet ovat kääntyneet.

Tätä biisiä kuuntelin kulkiessani.

/Maija, undoing