Tykkäätpä tai et, sanon sen kuitenkin: eikö tämä helle jo voisi loppua?! Ihan kivaahan tämä olisi jos voisi vaan maata aurinkotuolissa ja siemailla coktaileja, mutta kun täällä pitäisi pystyä ajattelemaan! Ja minä en pysty! Kun on niin kuuma!
Ni, sikskin ihan kostoksi syön nyt irtokarkkeja.
Lupasin eilen kirjoittaa taannoisesta Ahveniston keikastani, mutta enhän minä sitä kertomusta ole vielä saanut valmiiksi. Syy on helteen ja sen, että tänään on ollut Somekuningattaren strategiasunnuntai. Syksy saapuu (toivottavasti pian…), ja on aika pistää tohinaksi monellakin saralla. Muutoksia, isoja sellaisia, on luvassa. Siksi tänään olen pohtinut tulevaa ja kasannut yhteen ajatuksia. Tai ainakin yrittänyt, sillä helle todella saa aivoni hitaaksi.
Näkymiäni Nuuksiossa
Parhaat ideat ja suunnitelmat syntyvät, kun ei ajattele ollenkaan, vaan kulkee yksin metsässä ja antaa luonnon luoda sekä puhua puolestaan. Siksi minä suuntasin aamulla seikkailulle Nuuksion metsiin ja vietin siellä monta tuntia vain luonnosta nauttien. Samalla testasin polveani, joka tuntuu muuten jo hetkittäin paremmalta; toivoa siis on sen ja sunnuntaisen pyöräilyn suhteen.
Ensi viikosta tulee järjettömän hurja. Jos siitä selviän, niin varmaan taas pykälän vahvempana ihmisenä pääsen starttaamaan syyskuun. Paljon tapahtumia tulossa, ja sinä pääset niihin tietysti mukaan. Mutta nyt minä piirrän vielä pari viivaa strategiohini, syön vähän lisää irtokarkkia ja hikoilen vielä muutaman pisaran.
/Ämmä, toivottaen suloa sunnuntaihin
MaiLife 