Linnut ovat rakentaneet pesän ikkunalleni!

Tämä on ihan friikkiä. Muistat kun kirjoitin eilen linnusta ikkunani takana? NO! Uusin käänne tässä tarinassa. Tänään tajusin, että linnut ovat rakentaneet pesän jonnekin tuonne minun ikkunalautani alle. Hirveä liikenne tänään ikkunalla. Ne kantavat kaikenlaista pesänrakennuskamaa ja matoja tuonne. Ja ihan oikeasti tuijotin taas parin linnun kanssa silmästä silmään. Nyt ne antoivat ottaa kuvankin! Eivät lentäneet pakoon, vaan siinä vaan nököttivät kun heiluin sekopäisenä ja napsin kuvia. Pystytkö ymmärtämään miten sekaisin olen?

Tämä on oikeasti friikkiä. Kuinka paljon onnea voi tuottaa se, että lintu rakentaa pesän ikkunani taakse!?

linnut

/Maija, sekaisin.

 

Pikkulintu ikkunan takana

Maanantai! Ja elämä on… no, voisinpa sanoa, että jännää. Sinä, joka olet kulkenut mukanani jo pidempään tiedät, että linnut ovat minulle todella tärkeitä eläimiä. Pelkään niitä, mutta samalla ne ovat minulle hyvin symbolisia luontokappaleita. MaiLife alkoi kertomuksellani mielettömästä kohtaamisestani linnun kanssa, tästä. Ja sitten tämä tapahtuma sai kovin uuden muodon ja merkityksen vuodenvaihteessa, tämän. Ja Sarastus-blogissani kerroin aikoinaan lintujen merkityksestä näin.

Kaikki lähti oikeastaan siitä, että sillä hetkellä kun äitini on saanut tietää odottavansa minua, pikkulintu oli tuijottanut häntä silmästä silmään ikkunan takana, hänen äitinsä taas menehtyi kun lintu lensi sisään ikkunasta. Linnuilla on ollut valtavaa syboliikkaa jo äidilleni, ja sitten linnut alkoivat seurata myös elämässäni. Lintu ikkunan takana on tuonut mukanaan onnea ja iloa, ja ikkunasta sisään lentäessä on tapahtunut menetyksiä. Ihan todella!

Istuin eilen illalla nojatuolissa mietteissäni. Olin jotenkin koko päivän todella mietteliäänä erään ison kysymyksen äärellä, olo oli vähän outo – siis hyvällä tavalla, mutta outo kuitenki. Juuri tuolla hetkellä mietin sitä asiaa todella vahvasti. Yhtäkkiä Hermanni pomppasi pystyyn. Tuijotti ikkunaan tiiviisti, ja koko sen olemus sähköistyi. Säikähdän sen poikkeuksellista toimintaa. Se säntäsi ikkunalle. Kuulen kovan sirputuksen ja näin pienen linnun ikkunalaudalla. Siinä se seisoi ja sirputti. Hätkähdin. Jäimme Hermannin kanssa pitkäksi aikaa tuijottamaan lintua liikkumatta. Sitten se lennähti pois. Ja on tullut nyt monta kertaa takaisin. Tuo yksi pien lintu. Tänä aamunakin. En osaa selittää tätä yhtään tämän paremmin. Mutta minulla on kovin kummallinen olo. Ehkä saan selityksen tälle pian.

Ihana viikko edessä. HelsinkiRealin kuvauksia, minun omat promokuvaukset keskiviikkona, kuvauksia varten vaatteiden hankkimista, keskiviikon MaiLife haaste ja longboardaus (!), treenaamista Tiian kanssa, Teatteri Elon harjoituksia. Näin lähtee viikko käyntiin. Lintu pyörii mielessäni. Yhä vaan. Harmanni on tainnut sen jo unohtaa. Ainakin kovin lungisti herra ottaa tällä hetkellä!

hermannilungi

/Maija, pistää nyt ison vaihteen päälle ja lähtee hoitamaan viikon työasioita, eka task: shoppaamaan kuvausvaatteita!