Minusta tulee TV-dokumentaristi!

Syksy täyttyy nyt valtavasta vipinästä. Iloiten voin myös sinulle ilmoittaa, että taidan kohta osatakin jotain ihan oikeasti! Minut nimittäin valittiin opiskelemaan TV-dokumentaristiksi, ja puolentoista vuoden päästä saan TV-alan tutkinnon suoritettua. Jee!

Koko homma tipahti eteeni niin nopeasti ja hakuni tapahtui aivan viime metreillä suhteellisen impulsiivisesti, joten vieläkään en ole ihan täysin sisäistänyt kaikkea – etenkään sitä, että todella tulin valituksi. Mutta mitä enemmän tätä olen muutaman viimeisen päivän aikana ajatellut, sitä hienommaksi koko homma muuttuu. Olen paljon opetellut asioita oman kantapään kautta (moneen toki aiempi viestinnän yliopistotutkintoni jo antaa osaamisen) ja viime aikoina tehnyt myös harjoituksia Youtube-videoissani.

Ja nyt sinä mietit, miksi TV, eikä Youtube, vaikka sanotaan, että televisio kuolee pian somen ja muun uuden median alla. Minulla on kolme tavoitetta:

1) ALA: Haluan oppia tv-alan ammattilaiseksi sekä yhdistää tähän some- ja sisältömarkkinointiosaamiseni, jotta saadaan kentälle kokonaisvaltaisia monimediallisia ohjelmakonsepteja. Uudella tavalla ajattelevia ja kanavarajoihin kangistumattomia tarvitaan just nyt!

2) SISÄLLÖT: Tahdon päästä tekemään säväyttävää suomalaista sisältöä, vähän niinku palauttamaan omakin uskoni median tarinankerrontavoimaan ja siihen, että muukin kuin tissit myy (vaikkei tisseissäkään mitään vikaa ole).

3) OMA BRÄNDI: On vihdoin aika tehdä täysillä sitä mistä olen aina unelmoinut sekä valjastaa kaikki jo somebrändini ja MaiLifen kautta tekemäni työ isommille areenoille.

Näin. Opiskelu työn ohella tarkoittaa tietysti, että tekemistä riittää, mutta hei; jos jotain haluaa, täytyy olla valmis tekemään töitä. Tästä se lähtee! Sanoinko jo, että JEE!?!

* * *

Näillä seuraavilla kuvilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Paitsi viikonlopun. Olin nääs Tampereella yleisurheilukisoissa mäkihyppyhommissa. Loogista.

Elämä on. Loogista. Aika harvoin tosin. Mutta nämä kuvat niin mainioita, että pakkohan ne on kanssasi jakaa näin hienojen opiskelu-uutisten kunniaksi. Keikka Tampereelle oli hauska, vaikka työparini Hiltusen sairastapauksen vuoksi jouduin tällä kertaa hurmaamaan koko Suomi-Ruotsi-ottelun yleisön ihan yksikseni. Mutta sepä olikin lopulta hieno haaste. Sai taas vetäistä itsensä jännälle alueelle, kun piti olla ihmisten joukossa tämän näköisenä ilman parin turvaa.

14191915_1233586660024940_1561666384516624301_n

14232986_1234341453282794_5071952084935940167_n 14225397_1233586696691603_1815004967775378330_n 14212686_1234341389949467_4180629832649791631_n 14202639_1233586406691632_3607132990549596228_n

Mutta onneksi löysin lopulta maailman hienointa seuraa.

14045931_1233586716691601_5379500758473925228_n

Kuvat: Lahti2017

 

Niin. Olihan toi Antti Ruuskanenkin ihan ihana! Mut poliisit… no, sä tiiät!

Iloa iltaan ja keskiviikkoon!

/Äm

Mainokset

Ruattalaisten laulukoulu

Helan går. Kävin töissä tänään. Piti opettaa ruattalaisia laulamaan. Kyllä ne vielä oppii, Lahen kisoihin on just sopivasti aikaa.

Näissä merkeissä viikonloppu. Terveiset Ruotsi-ottelusta Tampereelta! Mulla on hiki. 

Priimaa pukkaa

Tiivistahtinen kaksipäiväinen kuvausputki takana. Nyt on takki tyhjä ja väsyttää, mutta en kyllä tiedä kuinka paljon julkean väsymystäni valittaa. Työni on nimittäin viimeiset kaksi päivää ollut istua ravintoloissa syömässä mahtavia aterioita ja juomassa maukkaita juomia upeiden ihmisten seurassa.

En malta odottaa, että voin esitellä sinulle lähemmin nämä kaksi naista

Ninan

IMG_3382 IMG_3394

ja Sarin.

He ovat olleet tärkeitä hahmoja elämässäni tänä kesänä, ja olemme päässeet tekemään mielenkiintoisia juttuja yhdessä. Kaikki selviää sinullekin kun on sen aika. Mutta jos jotain menoa kaipaat sillä välin elämääsi ja asut joko Helsingissä tai Tampereella tai olet jompaan kumpaan kaupunkiin menossa, voin suositella lämpimästi näitä kahta uutta ravintolaa:

Meksikolaista Oficinaa Helsingissä ja Frans et Marieta Tampereella. Rattoisia hetkiä vietettiin kuvausryhmän kesken näissä paikoissa. Ruoka oli hyvää ja juoma… huhhuh.

Juu, en minä valittaa voi. Kyllähän tässä aika iloinen saa olla, kun päivänsä voi viettää näin.

IMG_3389

Oficinassa maistui ruoka, mutta erityisesti nämä mielenkiintoiset drinkit. Tämän nimi oli ihan liian vaikea muistettavaksi, mutta ihan parin siemauksen jälkeen se alkoi jo naurattaa, joten voidaan ainakin todeta, että se täytti tehtävänsä.

IMG_3378 IMG_3375 IMG_3380

IMG_3395

Tampereen Frans et Mariessa puolestaan ehdottoman voiton vei tämä tamperelainen erikoisuus kuharievä. Nam!

IMG_3404

Ja käytiinpä vielä Tampereen taivaiden tasolla, hotelli Ilveksen 19. kerroksessa.

IMG_3386

Jotta näillä eväin priimaa pukkaa, ootapa vaan!

 

Eräjormatar – naisenne pusikossa

Kaksi päivää hurahti, kas näin…

IMG_1993 IMG_2002 IMG_2004 IMG_2011 IMG_1994  IMG_2064

IMG_2076 IMG_2071

IMG_2093

Nuorisokieltä käyttäen: nyt ei pyge enempään kirjalliseen ilmaisuun. Puskaelämä väsyttää. Mutta hianoo huttuu on keitoon alla. Kärsivällisyyttä, kärsäkkäät – kyllä te pääsette vielä mukaan kelkkaan… Yksi kelkka rullaa muuten Snapchatissa, siellä vähän lisää puskatunnelmia!

/Äm, lähettäen lovee

Sunnuntaisuloa Tampereella

Hipshei vaan ja terveiset Tampereelta! Tänään ehdin vaihtaa pariksi päiväksi kaupunkia huomisten työtapaamisten takia.

Ja koska olin huudeilla, tajusin, että nyt on paikka mennä utelemaan vähän enemmän juhannuksen Ratareisi-haasteestani Annilta ja Laurilta (jos et vielä nähnyt mistä on kyse, tsekkaa tästä). Niinpä he kutsuivat minut kotiinsa kylään ja pääsin näkemään paikat, jossa tehdään yhtä maailman halutuimmista Youtube-kanavista, Hydraulic Press Channelia. Hurjaa!

Sain Annilta ja Laurilta monta kallisarvoista vinkkiä tulevaan 24 tunnin pyöräilykoetokseen. Kerron lisää ihan pian, ehkä jo huomenna!

Suloista sunnuntaita, sankarit!

IMG_1274

(Ja suloisuudesta puheenollen, tämä pariskunta se vasta olikin suloinen ja ihana! En ikinä jaksa lakata ihmettelemästä millaisia upeita tyyppejä sitä saakaan elämässään tavata.)

Tamperelaisia ajatuksia viikon lopuksi

Eilen illalla Tampereella. Nämä kaksi suuren tamperelaisen ajatusta maahan kirjailtuna kiinnittivät huomioni. Niiden siivittämänä toivon sinulle suloista sunnuntai-iltaa ja armeliasta alkavaa juhannusviikkoa!

   
/Ämmä, joka aikoo nähdä unta… jaa, enpäs taidakaan kertoa vielä mistä.

Haarakuningatarkunta

Duunista puheenollen. Mitä sinä teet viikonloppuna?

Minulla kiesit alla vaan vaihtuu. Ja kaupungit: Mikä meno, Manse? Somekuningatar on tänään levittämässä kuningatarkuntansa rajoja ja perustamaan haarakuningatarkuntaa Tampesteriin. Kesäautokiertue feat. Somekuningatar tänään ja huomenna mustanmakkaran mailla. Tavoite tavata mahdollisimman monta alkuasukasta ja touhuta kaikkea tamperelaista kesäkuski Hennan kanssa. Kuningattaren henkilökohtaisella to do -listalla on tiätty tutustua mahdollisimman moneen tamperelaisURHEILIJAAN… 

Mitä suosittelet: minne mennä, mitä tehdä, mistä löytyy Mansen komeimmat urheilijat? Voipa jopa käydä niin, että tarjotaan kyydit tällä kesäautolla. Kuningattaren päälle pääsee itseoikeutetusti vain toinen suomalainen kuninkaallinen eli Kekkonen. 

 
Joo. Olen vähän väsynyt. Mutta karavaani kulkee ja ajatuksia tamperelaisuudesta seuraa myöhemmin. Urheaa viikonloppua sinulle! May the force be with us! And with Tampere!

/Ämmä

Tämä hetki Onnibussissa

Hei mulla on tylsää. Olen täällä

IMG_6929.JPG
matkalla Tampereelle. Harjoitellaan nyt vähän tätä matkustamista, sillä tämän hetkisten suunnitelmien mukaan minun ja Hermannin pitäisi matkustaa lokakuussa Norjaan autolla. Että jos nyt tämä reilun kahden tunnin reissu kyllästyttää niin mites sitten kun tunteja autossa taittuu sellaiset 20.

Ei ajatella sitä nyt…

Tulin jotenkin nostalgiseksi äsken. Kuuntelin Spotifyn MaiLife-soittolistaani ja sieltä alkoi soida Britney Spearsin Stronger than yesterday. Tammikuussa ensimmäinen blogini Ruotsista poistulon jälkeisen kaaoksen jälkeen oli otsikoltaan ”Vahvempi kuin eilen” ja se syntyi juuri tämän biisin innoittamana, kuvaukseksi kokemistani tunteista sekä kiitokseksi kaikesta rakkaudesta jonka olin kokenut ympärilläni ja joka kaikista suurista kolhuista huolimatta piti minut pinnalla.

”[Asiat] Tapahtuvat rytinällä ja ripeästi, mutta tarkoituksella – tehden joka päivä vahvemmaksi kuin eilen.

Nopeasti ja tarkoituksella, vaikka sitä tarkoitusta ei itse vielä ymmärtäisi ja nopeutta ei aina tuntuisi kestävän – tehden vahvemmaksi, vaikka heikkoina hetkinä ei uskoisi omaan voimaansa.

Pala kerrallaan asiat asettuvat paikoilleen.”

Näin kirjoitin tuolloin. Ja nyt, juuri nyt, taidan ymmärtää kaiken kokemani tarkoituksen. Se on tämä hetki.

Nostalgiapuuskassani yritin napata selfien jotenki niinku vanhitsemasn tämän hetken. Eihän siitä mitään tullut.

IMG_6945.JPG

IMG_6946.JPG

IMG_6947.JPG
Tuo on minun etusormeni…

Kaunista perjantaita sinulle, pupuseni. Ollaanhan me nyt kaikki ihan hirveän paljon vahvempia kuin eilen!

IMG_6944.JPG
/Ämmä (joojoo mun sääret kaipas vähän enemmän tilaa ja istun sitten invapaikalla, living on the edge!)