Näin #teriniitit ja muut somelynkkaukset vältettäisiin

”Me järkevät ihmiset olemme vastuussa myös siitä millaisia asenteita netissä toisinnamme ja millä tavoin sosiaalisessa mediassa reagoimme. Sosiaalinen aika muuttaa ensisijaisesti yksilöiden ja organisaatioiden toimintalogiikkaa – kyse ei ole vain erilaisista hauskoista sosiaalisen median kanavista, joissa voimme nopeasti jakaa elämäämme ja ajatuksiamme. Kun minun, pienen ihmisen, sanani voikin olla yhtäkkiä miljoonien edessä, minulle asettuu valtava vastuu siitä, millaista ajattelua ja toimintaa heijastan maailmaan, millaisen jäljen jätän. Haluanko sen olevan äkkipikaisen tuhoavaa vai harkitun rakastavaa?

Tämä mielessä pitäen; hengitä, ystäväni, hengitä, ennen kuin ilmaiset mielesi, sillä äkkipikainen pelko tuhoaa maailman. Äkkipikainen pelko muuttuu tarpeettomaksi vihaksi ja tarpeeton viha muuttuu tuhoavaksi todellisudeksi.”

* * *

Tämä marraskuussa kirjoittamani ajatus (lue tästä kokonaan) nousi mieleeni eilen, kun luin Helsingin Sanomien kuukausilitteestä kirjoituksen nettivihasta. Jutussa kuvailtiin tammikuussa myrskyn vesilasissa nostaneen ”teriniitti-gaten” anatomia ja todettiin someyleisön olevan armoton: ”Kun some suuttuu, väkijoukko lynkkaa ihmisen muutamassa tunnissa”.

* * *

”Tällästen asioiden takia vihaan somea. Joku kohtuu nobody sanoo mielipiteensä suht pienestä asiasta ja nyt se halutaan hengiltä?”, kuului eräs jutussa esiin nostettu Twitter-kommentti kohun jälkimainingeilta.

Se kolahti, sillä juuri tällaisten asioiden takia minäkin vihaan somea. Ajattelepa: mitä on jäänyt jäljelle näiden erilaisten, yhä useammin liekkeihin leimahtavien teriniitti-kohujen jäljiltä? Valtava määrä lopulta vain muutamassa päivässä ilmaan haihtunutta loskaa, joka kuitenkin sillä hetkellä, kun se sosiaalisessa mediassa naamallemme pärskähtää, on satuttanut monta – on lietsonut asennetta, joka sallii toisen ihmisen, ihan nobodyn, julkisen nöyryyttämisen.*

youwho

Minä en pidä paasaamisesta. En halua toistaa onttoja saarnoja, vaan mieluummin antaa konkreettisia kokeiltavia keinoja, jotka olen oman kokemukseni kautta oppinut. Kohtaan päivittäin työssäni ihmisiä, joiden kanssa puhun henkilöbrändäyksestä – siitä, kuinka tulla tietoiseksi omasta viestintäkäyttäytymisestään, persoonastaan ja vaikuttamisen tavoistaan sekä muovata vahvuuksistaan käsin tietoinen toimija myös netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Siksi tänään mieleeni nousi myös tämä ”pyhä kolmiyhteys”, kolme askelta, jotka mielelläni ihmisille annan neuvoksi siitä kuinka tarkastella toimintaansa netissä. Tänään minä haluan nuo vinkit sinun kanssasi.

* * *

Ystäväni, valitse.

Astu askel isompaan kuvaan ja pohdi miltä sinä haluat netissä näyttää ja kuulostaa, millaisia asioita itsestäsi ja mielipiteitä korostaa. Mitä haluat maailmalle sanoa? Pohdi mikä on sinulle ominaista käyttäytymistä ja kuinka se netissä ilmenee? Olisitko sellainen myös toisen ihmisen kanssa kasvotusten? Pohdi hetki omia arvojasi, asioita, joita haluat puolustaa. Ajattele, kuinka sinä voisit netissä palvella muita parhaiten; millaisia asenteita välittää ja edistää. 

Kun valitset, pysähdyt tietoisesti pohtimaan myös mielipiteittesi kääntöpuolta. Tulet ymmärtäneeksesi sen, millaiset taustavoimat toimintaasi voivat vaikuttaa ja ymmärrät mistä reaktiosi joskus äkkipikaisiinkin kommentteihisi nousevat. Käsität minkä kannattaa antaa vaikuttaa käyttäytymiseesi netissä. Ystäväni, voit aivan yhtälailla haluta olla se, joka nostaa netissä kohuja ja tulee niistä huomioiduksi, se on ihan yhtä oikein; mutta erityisesti silloin kehotan sinua huomiomaan vinkkieni seuraavat kaksi vaihetta.

Mutta ensin, ystäväni, tee valinta. Millainen sinä olet?

Ystäväni, ota omistajuus.

Kun olet tehnyt valintasi siitä kuinka haluat tulla netissä nähdyksi ja kuulluksi, on aika ottaa omistajuus arvoistasi, tekemisestäsi ja sanoistasi. On aika ottaa vastuu. Kun omistat, seisot sanojesi takana, etkä vedä mielipidettäsi pois siksi, että se saa kritiikkiä; kun myrsky kenties nousee. Samalla myös näet ja tiedostat, että näkökulmia on useita eikä sinun ole välttämättä se ainoa oikea – ainoa todellisuus – eikä maailma mustavalkoinen. Kun otat omistajuuden, ymmärrät, että vain sinä olet ohjaksissa.

Siksi, ystäväni, elämässähän oikeastaan on kyse vain omistajuuden ottamisesta tekemiinsä asioihin – vastuusta omiin tekoihin ja sanoihin.

Ystäväni, valmistaudu.

Ole valmis! Kun valitset linjasi, sinun täytyy myös koettaa nähdä kumien taa, myös niihin reaktioihin ja palautteeseen, jota et nyt osaa kuvitella. Sen voi tehdä vasta, kun olet valinnut ja ottanut omistajuuden valinoihisi. Valmistaudu siihen, että valintasi tehtyäsi sinun on toimittava johdonmukaisesti ja systemaattisesti valitsemallasi tiellä. Valmistaudu etukäteen osaaksesi toimia hetkellä, jolloin huomio kohdistuu sinuun. Tiedosta millaisia reaktioita tekemäsi valinnat voivat muissa aiheuttaa ja varmista vielä kerran, että olet valmis ottamaan niistä omistajuuden. Kun valmistaudut ja ennakoit, osaat argumentoida näkemyksiäsi. Osaat keskustella!

Sillä, ystäväni, sitten kyse on vain toiminnasta; oman persoonan ja valintojen tuomisesta eloon. Nyt sinä olet siihen valmis ja parhaimmillaan vältät turhat kolhut osaten tuoda viestisi esiin oikealla hetkellä, oikealla tavalla.

* * *

Ystäväni, valitse, ota omistajuus ja valmistaudu! Ehkä kokeilet näitä kolme askelta tänään ja katsot kuinka ne alkavat vaikuttaa?

Turha viha ja kohut vältetään, kun me jokainen tulemme tietoiseksi omasta toiminnastamme, sen seurauksista ja otamme omistajuuden omasta elämästämme – teemme kaiken tuon ennen kuin tungemme sorkkamme kommentoimaan toisten touhuja.

 

*(Toim huom: Teri Niitin tapauksessa tämä koskee jutun molempia osapuolia: imettävää äitiä, kuvan kohdetta ja teriniittiä, kuvan ottajaa.)

Tyhmä, tyhmempi, MINÄ!

Anna Perho on kirjoittanut tänään Iltasanomissa erinomaisen kolumnin ”Tyhmä, tyhmempi, missi”. Minäkin katsoin Miss Suomi -kisoja sunnuntaina ja heräsin yhtäkkiä siihen, että tunsin myötähäpeää näitä neitoja kehotaan kun he latelivat hassuja vastauksiaan juontajien kysymyksiin ja esittelivat pikkubikinejään Turkin aurinkorannalla. Pyörittelin päätäni ja huokailin ääneen; miten nämä tyttöset altistavat itsensä tällaiseen ja puhuvat noin hemmetin tyhmiä ja siis nuohan on ihan tavallisen naapurintytön näköisiä?

Sitten iski syyllisyyden tunne. Muistin tämän; minähän sain hyvin aiheellista palautetta aiemmin tästä aiheesta kirjoittaessani blogin ”Miehen näkökulma treenattuihin kroppiin ja pumpattuihin tisseihin”. Itse ajattelemattomuuttani kun sukelsin tuolloin tähän samaan nettikiusaamisen suohon ja nyt missikriitikkona sama rulla alkoi pyöriä…

palaute

 

Sitten haastoin itseni; vaihdoin näkökulmaa ja totesin, että itse asiassahan nuo missit ovat suloisia nuoria tyttöjä! Minä itsekin olen ollut joskus nuori ja mielipiteeni ovat olleet varmasti vielä hassumpia jonkun silloin minua vanhemman ja kokeneemman näkökulmasta. Kuinka monta kertaa minulle onkaan pyöritelty silmiä tai ajateltu, että ”voivoi, oppii sitten kun vähän kasvaa”. En ole osallistunut ulkonäöllisten rajoitteideni takia missikisoihin, mutta keskittänyt oman mielenkiintoini toisiin asioihin ja tehnyt omia juttujani. Ja olen ollut varmasti yhtä suloisen tietämätön monesta asiasta. Miksi siis tuntisin myötähäpeää tai parjaisin näitä nättejä tyttöjä! Maailma tarvitsee myös missejä!

Ehkä tuon Annan otsikon kuuluisikin olla: ”Tyhmä, tyhmempi, MINÄ!” Koska se on niin oivallinen, nappaan sen itse…

 

missit

Anna twiittasi jo sunnuntaina missikisojen jälkeen tästä asiasta, ja minä kommentoin tämän oivalluksen hänen hänen twiittiinsä. Siksi olin iloinen myös huomatessani, että Anna oli tarttunut aiheeseen syvemmin.

Olen usein miettinyt mikä tekee missien ja erilaisten tukiaisten kiusaamisesta yleisesti hyväksyttyä, kun minkä tahansa muun ihmisryhmän kohdalla me tuomitsemme sellaisen käytöksen kuten kuuluukin… Poikkeuksellisen kaunista ihmistä saa lyödä kuin vierasta sikaa. Miksi?”, hän kirjoittaa. 

Tätä samaa asiaa, ihmisten syrjimistä heidän ulkonäkönsä perusteella, pohdittiin myös tiistaisessa Älä laihduta -päivän paneelissa. Keskusteluussa siitä, kuinka paino- ja laihduttamiskeskustelussa ja näissä länsimaisissa kauneusihanteissa ihannoidaan langanlaihuutta, Demi-lehden päätoimittaja Anni Lintula totesi, että aivan yhtä syrjivää tämä keskustelu on luontiasesti hoikille. Heitä syyllistetään anorektikoiksi, vaikka he hiki hatussa söisivät itsensä ähkyyn suklaalla ja roskaruoalla. Kun he eivät vaan lihoa! Ja sitten saavat niskaansa syömishäiriöisen polttomerkin.

Tutkija Monica Ålgars kysyi tilaisuudessa osuvasti: ”Voisiko fokus tyttöyden tai naiseuden määrittelemisessä olla joskus joku muu kuin ulkonäkö: voisivatko tytöt olla joskus vaikka rohkeita, hauskoja tai fiksuja?”

Anna Perho kysyy kolumnissaan: Mitä misseiltä näyttävien naisten sitä paitsi pitäisi itselleen tehdä jos klassinen kauneus julistetaan pannaan? Pistää pussi päähän tai hankkia helvetillinen akne?

Ja minä kysyn: Voisimmeko me lopettaa toistemme kahdehtimisen ja olla iloisia siitä miten monenlaisia, eri taustaisia ja eri intressisiä  ihmisiä maailmaan mahtuu! Meille kaikille on täällä oma hyvä paikka!

mitäootmieltä

Vai mitä oot mieltä?

/Ämmä, joka, ugh, on nyt puhunut.

 

 

Hashtagoutfitoftheday

Huomenta höpönässuseni! Voin nyt julkisesti ilmoittaa, että minua ei kannata haastaa mihinkään sosiaalisen median kiertohaastehässäköihin. Olen ihan ruokottoman huono näissä! Minut on haastettu jo miljoona kertaa jotenkin nyt niin hipiin ja poppiin arkikuvahaasteeseen, ja kun paine kävi mahdottomaksi, päätin osallistua. Sinällään helppo nakki, pitää laittaa viisi kuvaa arjesta Facebookiin ja haastaa joku jokaisena päivänä mukaan. Mutta ei siitäkään tullut mitään. Neljä kuvaa viidestä meni ihan hyvin, mutta sitten viides unohtui päiviksi enkä muistanut haastaa ketään.

Kaiken kaikkiaan nämä kaikenlaiset kiertojutut ovat aika jänniä. Mikä niiden sosiaalinen merkitys on? Olen nähnyt muutaman ihmisen valittaneen Facebookissa, ettei kukaan ole haastanut heitä, ja että he tuntevat itsensä ihan loosereiksi siitä syystä. Minä tulin ajatelleeksi sitä, miten tärkeää minulle jossain vaiheessa oli esimerkiksi se, kuinka monta kaveria minulla oli Facebookissa. Mitä enemmän kaveripyyntöjä sain, sitä halutummaksi ja paremmaksi ihmiseksi itseni tunsin. Ja mitä enemmän joku postaukseni tai kuvani sai, sitä coolimpi olo minulla oli. Tunsin olevani elossa. Ja edelleen! Kyllähän se edelleenkin lämmittää, mitä tässä nyt jeesustella.

Kerro minulle miten Facebook, Instagram ja Twitter (ja mitä näitä nyt muita onkaan) vaikuttavat sinun elämääsi? miten niitä käytät? Onko niillä sosiaalista mahtia sinuun? Onko sinut jo haastettu arkikuvahaasteeseen? Tai postaatko trendikkäitä hashtagoutfitoftheday-kuvia itsestäsi pusuhuulilla?

Tässä minun viisi arkikuvaani.

arki1

 

arki2 arki3 arki4 arki5

/Maija, joka menetti juuri hashtagoutfitoftheday-neitsyytensä postaamalla Instagramiin, Twitteriin ja Facebookiin kuvan #outfitoftheday

Mahdollisuudet seurata minua ja MaiLifea

Huomenta ystäväiseni! Nukuin vielä melkein puolitoista tuntia kellonsoiton jälkeen, en vaan päässyt ylös… Uni tuli varmasti tarpeeseen, tänään on jo päässä vähän kirkkaampi päivä, migreeni alkaa väistyä. Hyvä, sillä vielä riittää viilattavaa huomisen Suomen reissun valmistelujen kanssa.

Ajattelin näin aamutuimaan listata sinulle mahdollisuudet seurata MaiLife-blogia ja minua sosiaalisessa mediassa, niitä kun tässä on jo kertynyt matkan varrella joitakin. Näistä mahdollisuuksista voit valita itsellesi parhaiten sopivat!

Linkit Blogilistaan ja Blogloviniin löytyvät tuolta MaiLifen yläpalkista. Niistä suoraan klikkaamalla (tai edellä olevia linkkejä painamalla) voit alkaa seurata blogiani. Facebookista löytyy MaiLife-ryhmä, ja siihen olet kovin tervetullut mukaan. Vinkkaa ryhmästä myös tuttavillesi, joiden uskoisit saavan ajatuksia blogistani! Kehittelen tässä Facebook-ryhmää eteenpäin, jotta sieltäkin löytyisi jotain lisäjuttuja blogipostauksieni lisäksi. Tykätä voit helposti suoraan tuosta MaiLifen sivupalkissa olevasta tykkäysnappulasta. Facebookissa voit myös ryhtyä minun seuraajakseni; etsi vain profiilini Maija Ilmoniemi ja paina Follow-nappulaa.

MaiLifen sivupalkista löytyy myös mahdollisuudet seurata minua Twitterissa ja tilata MaiLifen RSS-syöte. Voit myös sieltä tilata blogini suoraan sähköpostiisi, niin saat aina tiedon uusista postauksistani suoraan mailiisi. Lisäksi minut löytää Instagramista käyttäjänimellä @maijailmoniemi.

Unohdinkohan jotain? No, klikkaa nyt ensin nuo kaikki seurantamahdollisuudet käyttöösi, niin mietitään sitten uusia 🙂 Missä muissa medioissa mielestäsi minun kannattaisi olla mukana? Heitä ideoita ja ehdotuksia, niin otan ne käyttöön!

web-reso-2630