Miksi hitossa sä pelkäät olla ihminen?

Torstaisen videoni julkistaminen oli todella vaikea paikka.

Monta viikkoa pidin videota itselläni. En halunnut julkistaa sitä, sillä se tuntui aivan liian henkilökohtaiselta. Vaikka olen jo useasti aiemmin kirjoittanut isoista elämän kysymyksistä itseni edessäsi avaten, tuntui elävän kuvan julkaiseminen monta kertaa raaemmalta.

Kuvasin pätkän alunperin vain siksi, että pettymykseni äärellä tuohon kukonlaulun aikaan tunsin tarvetta puhua jollekin. Kun ei ketään muuta ollut, sanoin ajatukseni kameralle. Vidota ei ollut editoitu, puhe kyynelineen tuli kuvaushetkessä juuri sellaisena kuin sen näit ja kuvakulmat valaistuksineen olivat epämairittelevia.

Oma kuvani hävetti. Alaston.

Koko julkaisupäivän pohdin mitä videon julkaisemisesta saattaisi seurata. Olin muutamaa päivää aiemmin kirjoittanut lapsettoman sinkun ajatuksista äitiydestä ja jopa hieman säikähtänyt palautteestanne. Itse en aina tajuakaan, kuinka vaikuttavia sanat voivat olla. Sain viestejä, joissa minun oletettiin epätoivoisesti haluavan äidiksi. Vaikka minulle tämä oli vain yhdestä näkökulmasta kirjoitettu ajatus siitä millaisia ajatuksia päässäni joskus liikkuu, moni teistä ajatteli, että äitiys on aina asia, jota elämässäni haluan.

Ja nyt videoni. Jos esittäisin itseni tällaisena, mitä muut ajattelisivat, miten he minut tulkitsisivat? Tuleeko minusta epäuskottava kaikessa heikkoudessani? Ajattelevatko muut, että olen ruma?

IMG_0681

Appropoo äitiys, eilen Ping Helsinki -tapahtumassa löysin itseni hoitamassa tuntematonta lasta, joka tyrkättiin käteeni sattumalta. ”Kato tätä hetki”, kuulin äänen ja siinä sitten oltiin. Lapsi palautui myöhemmin äidilleen hyvinvoivana.

Helsinki Real -keskusteluohjelmassa, jossa olen juontajana, kysymme jokaiselta haastateltavalta saman kysymyksen: ”Jos nyt voisit soittaa ajassa taaksepäin 20-vuotiaalle itsellesi, mitä hänelle sanoisit?”

97 % haastateltavistamme on sanonut saman asian: ”Älä välitä siitä mitä muut sinusta ajattelevat”, ja minä en voi lakata ihmettelemästä:

Jos me jokainen haluamme ohjeistaa itse itseämme olemaan välittämättä muiden mielipiteistä, miksi hitossa me silti peläkäämme toimia kuten sydän sanoo huolimatta muiden ajatuksista? Miksi hitossa me pelkäämme olla ihmisiä, sillä jos jotain muut ihmiset ajattelevat, niin sitä, että kunpa ei tarvitsisi ajatella sitä mitä muut ajattelevat. Kieroa?

IMG_0701

Käväisin eilen myös virtuaalitodellisuudessa. Huh, mikä kokemus!

Vietin eilisen päivän Ping Helsinki -bisnesfestareilla Långvikissa. Tapahtuma oli tarkoitettu sosiaalisen median sisällöntuottajille, siis muun muassa bloggareille ja yrityksille. Toisin kuin tällaisesta sometapahtumasta olisi voinut kuvitella (someseminaareissa kun usein keskitytään opettamaan kuinka otetaan täydellinen kuva, saadaan paljon lukijoita ja niin edelleen), tässä tilaisuudessa nostettiin esiin sosiaalisen median vastuullinen puoli: se, kuinka tärkeää olisi tuoda ihmisyys takaisin someen ja näyttää se, ettei elämä ole vain täydellisiä hetkiä ja kauniita kuvia.

Eihän minulla ollut videoni suhteen vaihtoehtoja. Se oli julkaistava, sillä sen sanoma on juuri se, jota tässä maailmassa eniten tarvitaan. Se oli sanottava, sillä tiedän sanojeni koskettavan oikealla tavalla, laittavan sinutkin miettimään. Oikeastaan se on koko syyni tuottaa tätä blogia ja vieläpä se asia, josta koko minun tuleva unelmien urani koostuu.

Eilisessä tapahtumassa tajusin, että olen täydellisen oikealla tiellä ja tehnyt juuri oikeat valinnat. Tämä on minun työni. Tämä on minun unelmani. Jos vielä joskus jään sinulle kiinni pohtimasta uskallanko sanoa jotain, olla edessäsi meikittä tai pelkään tekemisteni seurauksia, läpsäisethän minua poskelle!

 

kauneusmaailma

Tämän ajatuksen esitin sinulle jo joulukuussa 2014.

 

Videon julkaiseminen oli taas yksi uusi raja, joka minun piti ylittää. Kiitos kommenteistanne ja ajatuksistanne, joita olette kanssani jakaneet!

Mitä sinä muuten sanoisit parikymppiselle itsellesi?

IMG_0676

/Äm, joka festarihipsteri-hengessä sanoisi tänään parikymppiselle Maijalle, että ”take it easy, honey!”

Linkit tekstissä johtavat sinut viittaamiini aiempiin kirjoituksiini/videoihin. Käy katsomassa myös ne.

Mitä sanoisit, jos minusta tulisi naispuolinen Arman Alizad?

Tämä on ehkä vähän hassua ja pelottavaa ja outoa, mutta aion nyt kertoa teille isoista suunnitelmistani. Ja kysyä teiltä apua. Minähän siis viime viikonloppuna kerroin, että päätin uskaltaa toteuttaa ison unelman, suunnan muutoksen urallani.

Asiaa pyörii päässäni, enkä yksinkertaisesti pääse eteenpäin. Halusin pitää kaiken salassa, kunnes on grande finalen aika, mutta screw that, näinhän minä aina teen! Toimin kun on tarve.

Minusta tulee toimittaja – sellainen maijamainen, johon olet ehkä tutustunut nyt MaiLifessa. Kirjoittava ja puhuva sekä tutkiva – siis lehteen, radioon tai televisioon, tai vaikka kaikkiin. Kriittinen ja itseeni uskomaton minä on koko viikonlopun paukuttanut minulle: ”ei sinusta ole siihen, isot on tytön kuvitelmat ja onks tää nyt vaan uusi päähänpisto?” Nyt minä vedän kriitikkoa turpaan kirjoittamalla tästä teille, jotta siitä tulee julkinen ja minun ajatukseni ohjautuvat oikeaan suuntaan.

äl3

Vierailin tänään Älä laihduta -tapahtumassa Lasipalatsissa. Tällaisista aiheista tekisin mielelläni juttuja.

Suunnittelen isompaa ”naisen elämän peruskysymyksiin” liittyvää projektia – tavoitteenani on olla naispuolinen Arman Alizad omantyyliselläni mausteella. Kerron tästä asioiden edetessä vielä myöhemmin lisää… Ehkä tämän blogini jälkeen asiat kulkevat vielä ripeämmin, juuri nyt kerron tästä mielelläni lisää erityisesti tv-tuotannon parissa toimiville!

Tämän projektin lisäksi haluan kertoa nyt maailmalle että minun elämäntehtäväni on todella kertoa tarinoita – ja että olen vapaasti käytettävissänne elokuusta eteenpäin! Koko työurani olen painunut sen kanssa, että mikään tekemäni ei ole lähtenyt ihan satasella lentoon. Elämä ei ole lähtenyt satasella lentoon. Koska en ole ollut oikeassa paikassa. Nyt ensimmäistä kertaa uskallan luottaa sydämeni ääneen, en siihen mikä olisi sosiaalisesti hyväksyttävää tai järkevää. Tehdä vielä aika villejä juttuja.

äl4

Paikalla oli ihana Tiia, jonka kuntovalmennus minulle on yksi iso syy tähän voimaan uskoa itseeni. Mieli on kirkas kun treenaa!

Alan hakea toimittajan töitä. Työnhakuani varten olen rakentamassa nettisivua, johon kokoan kaiken osaamiseni “netti-cv:ksi”. Ja tässä kohtaa te tulette kysymykseen: uskonpuutteeni onnistumisessani tulee siitä, että työ toimittajana on minulle osaltaan aivan uusi aluevaltaus. Enkä tiedä uskooko minun kykyihini kukaan muu kuin minä itse. Mutta sitten tajusin; kaikki se palaute jota olette minulle viimeisten parin vuoden aikana antaneet! Te uskotte minuun! Ja siksi haluaisin saada teidän äänenne kuulumaan.

MaiLife on ehdottomasti yksi vahvimmista käyntikorteistani ja toimittajan työhön, ja pyydän teiltä pieniä kommentteja ja suosituksia nettisivulleni. Ajatuksia siitä, mitä mieltä olette tavastani kirjoittaa, asioista joita kirjoitan, minusta ihmisenä – mitä ikinä! Sillä te olette oikeastaan minun työnantajiani, lukijoitani ja kuulijoitani.

MaiLifen lisäksi HelsinkiReal, Naisena olemisen taito -vlogi ja Sarastus-blogini Hidasta elämää –sivustolla ovat minulle tärkeämpiä kuin osaatte ajatellakaan. Niitä tehdessäni olen löytänyt ja ymmärtänyt omat todelliset vahvuuteni sekä sen, mitä minun kuuluu tehdä – kertoa tarinoita elämästä ja ihmisistä. Samalla kun rinnalla ovat kulkeneet näyttelijäntyön opinnot, olen tutustunut itseeni ihan uudella tasolla. Ne kaikki ovat minulle käyntikortteja unelmieni työhön.

äl5

Etelän SYLI ry:n hallituksen puheenjohtaja Laura Ala juonsi tapahtuman. Ja kappas, taustalla näkyy minun photoshoppaustestini!

Jos olet pitänyt tavastani puhua ja kirjoittaa, kerro miten. Jos vihaat minua ja tyyliäni, kerro siitäkin! Laita Facebook-viestiä, sähköpostia tai kommentoi suoraan blogiini. Haluan poimia teidän, rakkaiden lukijoitteni suosituksia tulevalle nettisivulleni – tehän minut parhaiten tunnette! Ja jo nyt saat toki olla minuun yhteydessä myös työmielessä!

äl6

Upea Ihana Nainen -näyttely, kuvassa ehkä joku tuttukin.

/Maija, tuntien olevansa todella alaston edessänne juuri nyt

PS. Jos tämä kirjoitukseni ajautuu nyt jollekin aiemmin MaiLifeen tai minuun tutustumattomalle, suosittelen lukemaan esimerkiksi nuo Maija Ilmoniemi -sivulle linkkaamani blogipostaukset. Ja tämän kaikkien aikojen suosituimman blogini, jolla oli yhtensä n. 7 000 lukijaa… Ja jos itse Herra Alizad tämän lukee, odota hetki, olen sinuun pian yhteydessä!