MaiLife Vieraskynä: ”Köyhyys on ikuista, rahattomuus väliaikaista”

Sunnuntainen kirjoitukseni köyhyydestä ”Saanko avata silmäsi, hyvätuloinen? Tällaista(kin) on köyhyys” on liikuttanut teitä ja levinnyt somessa ahkeraan. Kiitos kommenteistanne ja yhteydenotoistanne, ne ovat lämmittäneet sydäntäni.

Aihe ei ollut minulle mitenkään helppo. Sunnuntaina muutama tunti jutun julkaisun jälkeen iski joku kummallinen pelko, ja olin jo aikeissa vetää koko kirjoituksen pois – ensimmäistä kertää koko bloggaamishistoriassani! Kuinka kirjoitukseni vaikuttaisi julkiseen kuvaan minusta, entäpä jos minua ei oteta vakavasti sen jälkeen kun olen tunnustanut olevani köyhä? Olinko mennyt liian pitkälle ja avannut liikaa itsestäni? Mutta en sitä tehnyt, vaikka vielä maanantai meni kauhunsekaisissa tunnelmissa.

Pelkäämisen sijaan päätin kuitenkin tarttua siihen kuinka innostuneita te olitte jakamaan kanssani ajatuksianne köyhyydestä. Tartuin myös ympärilläni olevaan tukiverkostoon ja pyysin hyvältä ystävältäni, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmelta vieraskynä-blogia aiheesta. Terhin kanssahan starttasimme yhteisen projektin aiemmin keväällä, jossa hän auttaa minua tutkimaan sitä kuinka voisin vaurastua ja ratkaista taloudelliset haasteeni.

Ja tässä se nyt on, asiantuntijan ajatus siitä mitä köyhyys on ja mitä sille voisi tehdä. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää?

terhijamä

Terhi ja minä aiemmin keväällä

 

Köyhyys on ikuista, rahattomuus väliaikaista

Maija on kirjoittanut blogissaan omasta taloudellisesta tilanteestaan hyvin avoimesti. Luin hänen sunnuntaisen kirjoituksensa ja se pisti jälleen ajattelemaan, miten Suomessa puhutaan rahasta ja rahattomuudesta. Suomessa puhutaan usein köyhyydestä ja jopa kiistelläänkin siitä, kuka on ihan oikeasti köyhä. Mutta mistä meidän oikeasti pitäisi puhua on rahattomuus. Ymmärrämme nimittäin huonosti eron köyhyyden (poor) ja rahattomuuden (broke) välillä.

Köyhyys on korvien välissä eli se on mielentila. Köyhyys koetaan mielessä. Ihminen voi kokea olevansa köyhä, vaikka olisi työpaikka ja säännölliset tulot. Se on siis kokemus omasta tilanteesta, mutta ei välttämättä totuus. Rahattomuus taas näkyy rahapussissa ja tilillä. Varakaskin ihminen voi olla rahaton, jos omaisuus ei tuota tuloja tai se on huonosti realisoitavissa.

Sanat köyhä tai köyhyys ovat hyvin latautuneita ja käyttäisinkin näitä hyvin säästeliäästi. Köyhyys koetaan usein pysyväksi eikä siitä tunnu olevan helppoa ulospääsyä. Lisäksi se leimaa helposti. Ihmiset ottavat köyhyyden helposti osaksi identiteettiään. Köyhyys kuuluu puheesta. Sanoilla, joilla itsestämme puhumme, on valtava merkitys. Oma puheemme näkyy siinä, kuinka itseämme kohtelemme ja esimerkiksi siinä, mitä tavoitteita kohti uskallamme ponnistaa.

Monen suomalaisen ongelma on rahattomuus ja kykenemättömyys hallita ja kasvattaa omia kassavirtojaan. Hyvin usealla suomalaisella on juuri nyt kassavirtakriisi eli menot ovat suuremmat kuin tulot. Oman talouden hyvä hoito ei ole koskaan tulojen vaan menojen funktio. Niin kauan kun meille ei ole rahataitoja, niin kauan meillä on haasteita oman taloutemme kanssa. Lisärahalla ongelmaa ei ratkaista vaan paremmalla ja älykkäämmällä taloudenpidolla.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvinä aikoina säästetään ja huonoina säädellään kuluja. Monet kuitenkin elävät hyvinä aikoina kuin viimeistä päivää eli kuluttavat kaiken ansaitsemansa ja huonoina uskovat pitävän elintasonsa samalla tasolla hyvinvointivaltion avulla. Jos maanviljelijä toimisi näin ja söisi koko sadon eikä ottaisi yhtään siemenperunaa talteen, hänellä ei olisi satoa seuraavana vuonna. Jos me emme ota osaa tuloistamme talteen, meille käy samalla tavalla.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulisi olla ponnahduslauta eikä railo, johon ihminen putoaa. Sen tulisi tukea ja opastaa ihmisiä ottamaan vastuun omasta taloudestaan sekä ainakin ohjata ihmiset tahojen luokse, jotka myös opettavat rahataitoja, jos tätä ei yhteiskunnan taholta pystytä tarjoamaan. Lähtökohtaisesti ajatus pitäisi olla, että ihmisen tulisi pärjätä taloudellisesti omillaan ja tuet ovat hetkellisiä. Jos ihminen putoaa railoon, hyvinvointiyhteiskunta on epäonnistunut tehtävässään.

Vastuuta omasta mielestä ja ajattelusta ei voi kuitenkaan ulkoistaa. Hyvinvointiyhteiskuntakaan ei voi auttaa, jos oma ajattelu ei tue oman talouden hyvää hoitoa. Jos ajattelee omassa mielessään, että itse ei voi vaikuttaa mitenkään tilanteeseen, on varma, että mitään edistystä ei myöskään tapahdu. Raha-asioihin voi vaikuttaa, mutta niistä ei voi päättää.

Rahattomuus on kuitenkin oikea ongelma, eikä itsekseen katoa. Kuitenkin tähän ongelmaan on suhteellisen helppo tarttua. Ensinnäkin se on helposti mitattavissa. ”Kuinka paljon rahaa tarvitaan?” Toiseksi voimme heti tehdä listan ideoista, kuinka sitä saadaan lisää. ”Mistä saan lisää rahaa eli tuloja?” Tämän jälkeen voimme valita parhaimmat ideat ja tehdä konkreettisia tekoja rahattomuuden poistamiseksi. Rahattomuus vie valtavasti energiaa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus valita, käytämmekö aikaamme rahaongelmiin vai siihen, ettei kovin pahoja rahaongelmia koskaan tulisikaan.

Voimme tehdä paljon sen eteen, ettemme joutuisi koskaan rahattomaksi. Kuitenkin tätä ei voi täysin päättää. Jos kuitenkin käy ikävästi ja rahattomuus iskee, on hyvä muistuttaa itselleen, että se on väliaikainen tila, josta pääsee pois tekemällä oikeansuuntaisia tekoja.

Lopuksi haluan muistuttaa, että menestys on samalla lailla mielentila kuin köyhyyskin. Jokainen kokee sen erilaisena omassa mielessään. Meillä voi olla ulkoisia menestyksen mittareita, mutta omaa identiteettiä ei kannata niiden varaan rakentaa, koska ne voivat olla minä hetkenä hyvänsä mennyttä. Ihmiset ajattelevat hyvin usein, että elämässä aikaansaavilla ei ole koskaan ollut mitään haasteita ja, että hyvät asiat vain ilmestyvät hopeatarjottimella eteen. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisella on omat haasteensa selätettävänä jossakin elämänsä aikana. Ja rahattomuus saattaa olla yksi niistä.

Maijalle nostan hattua erityisesti siitä, että hän on avoimesti kertonut, missä tilanteessa hän nyt on ja mistä lähdetään liikkeelle. Kun tilanne muuttuu paremmaksi, myös muut näkevät, että asiat voivat muuttua. Se antaa rohkeutta ja uskoa monille kohdata oma rahattomuus rehellisesti ilman häpeää ja tunnelatausta. Vain tietämällä mistä lähdetään liikkeelle, voi tehdä parempia päätöksiä tulevaisuuteen.

-Terhi Majasalmi
www.vaurasnainen.fi

 

 

 

 

Mitä vauraus on?

Jos eilinen oli Supermiesten päivä, tämä päivä on omistettu vauraille naisille. Niinku isolla veellä ja ännällä.
Minustahan ollaan tekemässä sellaista: Vaurasta Naista vaurausasiantuntija Terhi Majasalmen johdolla. Olemme aloittaneet prosessin, jonka tavoitteena on auttaa minua seisomaan kohta taloudellisesti vankasti omilla jaloillani. Ensi viikolla kerron sinulle miksi ja miten tämä tapahtuu.
 
Tänän iltapäivän ja illan olen viettänyt Helsingin kattojen yllä ravintola Palacessa kuulemassa tarinoita vaurastumisesta.
terhisemma

Tilaisuudessa puhuivat Eskimo Finlandin Susanna Paloheimo, Terhi itse ja Emotion Trackerin Camilla Tuominen. Mä hengasin.

Yksi kysymys on olennainen juuri nyt.
 
Mitä vauraus oikeastaan on? Mitä vaurastuminen tarkoittaa minulle. Onko se vain rahaa vai myös jotain muuta? Auta. Anna ajatuksia. Mitä vauraus tarkoittaa sinulle?

Raha, vapaus ja seikkailu

Sinähän tiedät: tämä blogi kertoo seikkailusta. Tai oikeastaan seikkailuista – monikossa. Olemme aloittaneet mielen sisäisistä seikkailuista, tehneet repäisyjä ja irtiottoja ja hypänneet hurjiin fyysisiin haasteisiin. Me. Niin minä ajattelen. Että sinä olet kulkenut mukanani nuo kaikki seikkailut, vaikket fyysisesti olekaan ollut välttämättä läsnä.

Puhkun intoa. Uusi seikkailu on taas alkamassa. Tai onhan se jo oikeastaan alkanut. Kerron siitä sinulle askel kerrallaan, sitä mukaa, kun palaset muuttuvat julkisiksi. Yksi matka, joka starttaa tästä päivästä, koskee rahaa. Ehkä muistat kuinka olen kirjoittanut sinulle jo useamman kerran tästä aiheesta. Siitä, kun Samppanjapissiksestä tuli köyhä. Tai ajatuksistani naisen taloudellisesta riippumattomuudesta.

Moni sanoo, että raha ei tuo onnea. Mutta usko, minä tiedän: paskat köyhä onnellinen ole. Kukaan meistä ei elä pelkällä rakaudella tai pyhällä hengellä, vaikka niitäkin minä olen koettanut.

terhijamä

Eilen taas kerran puhuin blogissani rahasta. Viittasin unelmaani tehdä blogistani työ. Appropoo. Tänään juonittelukumppaninani oli Suomen Vauras Nainen, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi, joka tekee minustakin kohta vauraan.

Muistatko, kun Terhi kävi vieraanamme HelsinkiReal-ohjelmassa. Jos et ole vielä Terhin ajatuksia kuullut, katso tämä sillä välin kun paljastan sinulle lisää!

Nyt me aloitamme Terhin kanssa jotain, johon otan sinutkin mukaan. Me alamme puhua rahasta.

Me alamme puhua vapaudesta.

Me lähdemme seikkailulle.

Tervetuloa mukaan!

/Äm, pian Vauras Nainen

Rahaa ja rakkautta

Ja sitten tuli maanantai. Taas. Meininki ja näkymä on nyt aika vahvasti tällainen.

kahvi

Puristan kahvikupista lujaa ja mietin mihin tarttuisin ensimmäiseksi. Vauhtia ei tältäkään viikolta puutu. Tulossa on paljon  kuvauksia, haastatteluja, kohtaamisia ihmisten kanssa, Teatteri Elon keikkaa, toimistohommia ja sitä rakkainta – bloggaamista.

Eilen tuli ulos HR:n raha ja vaurastumiskeskustelu Terhi Majasalmen kanssa. Suosittelen todella, että katsot tai kuuntelet tämän. Terhi on rautainen mimmi, jolla on paljon tärkeitä näkemyksiä siitä kuinka me suomalaiset käyttämme rahaa ja millaisia asioita meidän olisi hyvä ottaa huomioon suunnitellessamme omaa talouttamme. Pistetään siis MaiLifen viikko käyntiin menemällä suoraan asiaan ja puhutaan rahasta! Tätä jaksoa ei kannata missata.

Rakkautta ja lämpöä alkavaan viikkoon! Ja tietysti rahaa 🙂

/Ämmä, täyttää kahvikupin velä kertaalleen