Hundred shades of pink!

IMG_9784
Tämä on maisemani nyt. One shade of gray… Mutta onneksi minä pidän väritasapainon yllä.

IMG_9783
Olo on kuin joulukuusella, myönnän. Olen saanut tungettua päälleni suhteellisen mielenkiintoisen värikokoelman. Onneksi tämä ei ole muotiblogi, joten voin säästää sinut yksityiskohdilta enkä selfiöi itsestäni yhtään tarkempaa päivän outfit -kuvaa. Mutta pyydän että järkyty jos näet minut viipottamassa kohta Helsingin kaduilla. Maalaistyttö on nääs taas matkalla isolle kirkolle. Jospa tällä kertaa varmistettaisiin, että käynnistäni tulee vähän pysyvämpi. Se nähdään huomisen jälkeen. Lupaan pukeutua työhaastatteluuni vähän maltillisemmin…

/Äm ja hundred shades of pink!

Päivän verkkarit

Ajattelin nyt pitkästä aikaa… Kun tämän päivän oloasuni on kuin jostain Lindexin joulumainoksesta: pupupaita ja pyjaman housut. Vielä on kipeä olo, joten voi olla että näillä mennään iltaan asti. Ja alkuyöstä lähdemme sitten ajamaan Tukholmaan jotta ehditöön aamuseitsemän laivaan. Hullua. En tiedä miten oikeasti aiottiin jaksaa.

20131219-102432.jpg

Päivän verkkarit ja ajamattomat sääret

Päivä alkoi tennistunnilla. Se on kivaa. Niin kivaa, että ihan sen kunniaks tää päivänverkkarikuva… Ei taaskaan tennishametta. Unprofessional, tiedän. Tällä kertaa syynä ei ollut kylmä ilma, vaan yksinkertaisesti se, etten jaksa ajaa säärikarvojani. Joo, kamalaa…! Kuinka moni ihan oikeasti jaksaa niitä ajaa talvella joka päivä, kysyn vaan? Tai edes joka viikko? Tai edes kerran kuukaudessa. Tai.. no, et varmaan halua tietää keissiä minun osaltani… Mitenkähän tää homma menee Jalkapallovaimolla?

20131210-103243.jpg

Haluan olla taas Nainen!

En ole oikein viime aikoina jaksanut ottaa kuvia Päivän verkkareista. Hauskasta vitsistä on tullutkin yhtäkkiä ahdistus. Tänään laitoin aamulla päälleni tarkoituksella tällaisen pinkin collegeasun, että olisi edes vähän naisellisempi olo. Juicy Couturea, niin olisi vähän luksusta elämässä.. Vai näytänkö nyt vaan enemmän pikkutytöltä? Mieluummin olisin vetänyt jalkaani vaikka nahkahousut ja päälleni syvään uurretun topin. Tai minimekon. Sen, joka tuolla kaapissa roikkuu ja huutaa että ”Päästä minut ulos!”.

MINÄ HALUAN TAAS OLLA NAINEN! Sellainen, joka saa pukeutua viehkeisiin vaatteisiin ja ilmaista omaa naiseuttaan. Jolla on juhlia ja menoja ja jota miehet tuijottavat salaa. Jonka naisenergia saisi loistaa ja kukoistaa ja joka tuntisi olevansa maailman hotein mimmi. Ei oikein onnistu näissä verkkareissa ja tässä arjessa, jossa elämä kulminoituu kodin ympärille. Olen kuin kotiäiti mutta vain ilman niitä lapsia: verkkarit jalassa, tukka likaisena ja meikittä. Ihan kuin rinnalla olisi vähän maitoa! Suhde on arkipäiväistynyt, menettänyt hohtoaan ja nainen minussa… sille on tapahunut jotain. Se on vähän niinkuin muuttunut tiskirätiksi. Jolla on päällään pinkit verkkarit!

nainen

/Maija, joka ottaa rätin käteen ja pyyhkii seuraavaksi tuon kuvassa näkyvän peilin; on niin likainen, ettei edes naamaa erota

Jotenkin epäilyttävän oudon hyvä fiilis

Tänään on jotenkin poikkeuksellisen hyvä päivä. Vähän outoa viime päivien alavireisyyden jälkeen. Kun on jotenkin tottunut siihen, että fiilis on vähän niin ja näin ja sitten yhtäkkiä onkin jotenkin epäilyttävän hyvä tunne. Tänään kaikki on oikeastaan mennyt ihan putkeen: vedin aamulla kunnon treenin, tulin kotiin puhelinpalaveriin, jossa sovin uudesta ihan hemmetin siististä projektista ja sen jälkeen olen napautellut järjettömän hyvässä flow-tilassa valmennusmateriaalejani tietokoneella kasaan. Ja kohta kokkaan vähän ruokaa ja sitten lähdetään treffeille leffaan. Meillä on viime päivinä puhuttu täällä kotona paljon siitä, miten voitaisiin vähän piristää tätä meidän arjen polkemaa yhteiseloa ja olen ihan hirveän iloissani siitä, että lähdetään aktiivisesti kahdestaan jonnekin ulos tästä kämpästä. Viime aikoina yhteinen elämä on vaan ollut kotona oloa, ei olla lähdetty mihinkään täältä. Ollaan vähän niin kuin lapsiperhe ilman lapsia, elämä pyörii vaan työn, kodin, ruoanlaiton ja iltauutisten ympärillä. Ja nyt sitten kerrankin päästään ulos ihan kahden kesken… Mutta ennen sitä jatkan vielä hetken tätä flow-naputtamista, kyllä tätä olotilaa onkin etsitty viime aikoina. Kivaa viikonloppua sinulle!

pv2011/Maija, päivän verkkareissa mutta ei enää kauan!

Vähän peremmat päivän verkkarit

Päätettiin tänään, että nyt on tapahduttava jotain; me ei voida joka päivä vetää päälle likaisia ja kulahtaneita verkkareita ja olla muutenkin räjähtäneitä kuin mitkäkin metsän asukkaat. Me kun vietämme aika paljon aikaa kahdestaan kotona näin arkisin. Miehellä on treeninsä ja pelimatkansa, mutta silloin kun niitä ei ole, istumme täällä kotona verkkareissa yhdessä. Vähän niinkuin omaan luolaamme kaivautuneina. Ja se ei ole enää kivaa! Tänään olemme siis päättäneet otta itseämme niskasta: mies leikkaa tuolla juuri partaansa ja minä olen tänään satsannut pukeutumiseen. Testaamme nyt näiden toimenpiteiden vaikutusta arjen hyvinvointiin. Olisiko energisempi ja parempi olo, jos ihan vähän satsaisi ulkonäköönsä? On tässä myös heitetty ihan villi ajatus ilmoille, että lähdettäisiin ulos lounaalle. Katsotaan miten sen käy…

vähän paremmat päivän verkkarit

/Maija with high hopes..

Päivän asetelma

migreeni

Tässä on minun sijaintini ja asetelmani (ja Päivän verkkarit!) tänään. Eilinen päänsärky ei ota loppuakseen ja nyt se on muuttanut muotonsa migreenin kaltaiseksi. Silmissä sumenee, päässä surisee ja pyörryttää – pakko maata sängyssä ja pitää huppua silmillä, koska en kestä kirkasta valoa. Eikä mikään tavallinen särkylääke toimi. Kohta on harkittava lääkärille menoa. Minulla ei koskaan ole aiemmin tällaista päänsärkyä, mutta viimeisen vuoden aikana nämä ovat lisääntyneet. Harmittaa todella, sillä en pysty lähtemään tänään edes BDDÄ-kurssille Göteborgiin. Mutta nyt on levättävä ja saatava itsensä kuntoon, sillä perjantainalähden Suomeen kuvaamaan viimeiset videot tulevaa työjuttuani varten. On muuten lähellä, että kohta voin kertoa mitä tapahtuu! Siis hyvin lähellä. Tässä vaiheessa voin paljastaa, että kyse on Mestarien salaisuudesta…

/Maija, känner sig lite dålig just nu