Tadaa! Huomenta! Huoletonta huomenta! Enää ei huolestuta tai pelota mikään. Se eilinen huolikäänne oli vain sellainen hetkellinen, varmasti ihan tarpeellinen, huojutus joka pisti minut varmistaan, että olen oikeasti tosissani.

Ja minähän olen! Nyt pistetään apinanraivolla hommat kuntoon lähtöä varten. Lähtöpäiväni on varmistunut! 15.10. minä hyppään autoon, joka lähteen parin päivän matkalle kohti Stötä. Ja just nyt on ihan pakko kaikesta aiemmin sanomastani huolimatta hehkuttaa: Se auto lähtee kohti uutta elämääni! Onhan se nyt vähän uusi alku kuitenkin…

Huolien sijaan, kuten eilen Norjassa asuva blogiystäväni kehoitti, alan varautua kaikenlaisiin yllättäviin ihaniin juttuihin. Joita ihan varmasti tapahtuu!

Näinhän minulle jo silloin joulukuussa viestittiin. Nyt elän. Ja täysillä. Eikä kukaan voi ottaa minulta sitä pois – ei elämääni, ei unelmiani!

Ihmeellinen olo tänään! Onnellinen!

Huutomerkki! Aika monta sellaista näköjään mahtuu yhteen tekstiin…

/Ämmä, matkalla yllättäviä ihania juttuja