LÖYSIN satunnaisten papereitteni seasta kirjeen. Olen kirjoittanut sen itselleni toukokuun 27. päivä vuonna 2014. Vain muutaamaa kuukautta aikaisemmin koko elämäni oli romahtanut – ja olen päättänyt kirjoittaa itselleni tulevaisuuteen. En tiedä piilotinko kirjeen itseltäni tarkoituksella, vai hukkuiko se vahingossa elämän heitellessä minua paikasta toiseen.
Mutta nyt minä kirjeen vasta löysin, aivan sattumalta. Olisiko se pitänyt löytää ja lukea jo aikaisemmin?
TAVAAN omia sanojani, viestiä itselleni, ja kylmät väreet kulkevat selkäpiitäni. En tiedä mitä ajatella. Olen kirjoittanut kauniille paperille, sellaiselle, jonka takapuolella on kuvia kengistä, ja liimannut kulmaan sydäntarroja. Miksi?
Toiveitako? Unelmia? Vai jotain, joka voi käydä toteen?
Osasinko kuvitella tuolloin, missä tilanteessa tulisin kirjeen löytämään? Osasinko ajatella, millaisen matkan olen kulkenut? Toivoinko, että tähän kaikkeen olisi mennyt näin monta vuotta?
No, en varmasti.
Nämä vuodet ovat vieneet minut sellaisiin syvyyksiin, kantaneet korkeuksiin ja seikkailuihin, joita en ikinä olisi uskonut voinut uskoa yhden ihmisen kokevan. Olen elänyt, ihmetellyt ja pudonnut vielä monen monituista keraa – mutta vain tuolla tavoin olen voinut päästä sen kukoistuksen äärelle, jota tuolloin kaikista eniten janosin.
OLENKO minä nyt kaipaamani kaltainen, vai onko matkaa vielä jäljellä? Kuinka kauan matkaa täytyy tehdä, jotta pääsee perille? Ja mitä sitten tapahtuu, jos kaikki eteeni asettamat etapit täyttyvät?
Näin kirjeessä lukee, sanasta sanaan:
”27.5.2014
Rakas Maija,
Ihana nähdä sinut taas kukoistavana naisena. Olet päässyt yli vaikeiden aikojen, yli riippuvuuden. Olet taas iloinen, hehkuva itsesi; riippumaton ja itsenäinen nainen, joka osaa ja uskaltaa rakastaa.
Teet asioita, joita rakastat ja olet osoittanut itsellesi, että voit tienata hyvän elannon itsenäisenä toimijana niiden asioiden parissa, joihin eniten uskot.
Hehkut elinvoimaa, saat kaikki ympärilläsi hymyilemään. Uskallat luottaa itseesi ja olet juuri sellainen kuin olet: Avoin, rehellinen, rakastettava.
Tiedät, että sinä olet rakkaus, ja että olet kunnon miehen arvoinen. Hän tulee vastaasi pian.”
JOS kirjoittaisin itselleni kirjeen tulevaisuuteen juuri tänään, mitä siinä sanoisin?
JOS et tarinaani vielä tunne, lue esimerkiksi näitä tekstejäni, joita olen seikkailuistani kirjoittanut:
”Löytääkseen merkityksen elämään on rohkeasti kohdattava karuimmatkin kasvonsa”
”Joskus on pelättävä kuolevansa voidakseen uskaltaa elää”
”Kun samppanjapissiksestä tuli köyhä – tällaista on köyhyys”
”Kun valtiotieteiden maisterista tuli kalastajan apulainen”
”Raha, nainen ja parisuhde – näin minulle kävi kun elin miehen rahoilla”
”Kauhuleffojen kiintiöbloni kalatehtaalla”
”Täällä poissa minä olen tasan”
”Rakkaani, kahden vuoden päästä kaikki on kauniimmin – näin selvisin, vaikka mieleni romahti”
”Kyläboheemien kokoontumisajot”
”Ilman sinun tukeasi minun loistoni sammuisi – tältä tuntuu kun saa apua vaikeuksissa”
”Ihmeitä ei tapahdu, ne täytyy tehdä – ja tunkea torjutuksi tulemisen tunteen läpi”
”Sen saa, minkä itse tekee todeksi”
Ja paljon lisää löydät, kun selaat näitä sivuja.
MaiLife 
Oletko itse huomannut, että vellot menneisyydessä tosi paljon. Vuodesta toiseen sun blogissa samat menneisyyden asiat linkkeineen. Yritys, ruotsin aika, sen jälkeinen helsingin aika ja norja. Ei tee hyvää ihmiselle vatvoa menneitä. Menneet on menneitä…varsinkin kun nyt menee kivasti, on työ ja asunto jne…unohda vanhojen asioiden vatvominen ja suuntaa tähän hetkeen/tulevaan.
Hyvä pointti, kiitos Sinna! Tämä menee selkeästi vähän kausittain, huomaan itse. Moni asia palaa yllättäen, mutta aina aikaisempaa laimeampana, selvästi täytyy vielä joidenkin asioiden kanssa joutuu kuitenkin vielä tekemään töitä. Joitakin asioita ei voi (tai minä en voi) päästää käsittelemättä, vaikka kuinka haluaisi. Ja tämä on minun kokemukseni, hyvä jos monelle muulle on helpompaa 😊
Noita vanhoja tekstejä haluan nostaa esiin siksi, että blogin pariin on tullut paljon uusia lukijoita ja joitakin keskeisimpiä ajatuksia muille ”vertaispohdinnaksi” haluan jakaa, sillä nämä tekstit sisältävät paljon ajatuksia myös muille pohdittavaksi.
Mutta kyllä, tämä vuosi tuntuu selvästi jotenkin enemmän eteenpäin menevältä, toivottavasti se näkyy myös ajatuksissa, joita blogiin kirjoitan! Kiitos sulle ajatuksia herättävästä kommentista 💕