Nimenantopäättelyketju ja alapään kypärä

Olen nyt kolme päivää treenannut kohti Hullun Polkasua. Tässä kohtaa alan ymmärtää miltä huippu-urheilijasta tuntuu.

Vaikka aurinko paistaa ja tekisi mieli olla mökillä laiturinnokassa juomassa kaljaa, ni ei.

Ei voi.

Koska treeni.

Tässä olen minä hetki sitten.

spinu

Spinningtunnin ainoa polkija.

Koska treeni.

Koska ei kalja.

Kävin koepolkasemassa uudet pyöräilykenkäni ja pyöräilyshortisini spinningissä. Shortisini olen nimennyt nyt Helmetiksi.

Koska kaikki rakkaat kamat täytyy nimetä, se vaan on niin.

Logiikka pyöräilyhousujen nimenannolle kulki tarkalleen näin:  

Tuo merkki, Pearl Izumi. Ni, tuo ”pearl”-sanahan on suomeksi ”helmi” (izumi on varmaan jotain japania, mikä ei kuulu minun sanavarastooni, joten se jää nyt tässä nimeämispäättelyketjussa huomiotta).

No.

Koska suomen kielessä sana ”housut” on monikko, on myös tietysti pyöräilyhousujeni nimi oltava olla monikkomuotoinen. Kuka nyt nimeää vain housujensa toista lahjetta?! Siksi nimi ei voi olla ”Helmi”, vaan sen täytyy olla loogisesti ajatellen ”Helmet”.

No.

Koska englannin kielessä sana ”helmet” puolestaan on suomeksi ”kypärä”, tämä nimeämispäättelyketju on aukoton. Yläpäälle minulla on jo kypärä (Nutcasellanihan on jo annettu nimi Pähkinätapaus).

No.

Koska nämä housuthan ovat alapaan kypärä!

Ni siks: tadaa, nimi Helmet!

Ni, sä saat tästä päättelyketjusta kiinni?

Eikä tuo nimi jää vain nimenantopäättelyketjuksi, vaan sitä nämä shortsit todella ovat: alapään kypärä. Ja tietysti todelliset helmet! Tunti spinupyörällä, eikä tunnu missään! Mitään! Paitsi todella miellyttävä lähes sillkkinen kangas, joka hyväilee ihoa. Höyhenenkevyttä menoa. En ymmärrä miksi en ole aiemmin tajunnut hankkia pyöräilyhousuja, sillä varsinkin aikoinaan kävin todella tiuhaan spinnaamassa. Nyt on takuuvarmaa, että ilman pehmustettuja housuja en satulaan nouse enää ikinä. 

Glossikengät ovat minulle tutut entuudestaan, mutta spinningpyörän päällä iski tänään pakokauhu: se pyörä, jolla fillarihaaste täytyy taittaa ei ole ihan ehkä näin jalat maassa -versio. Sehän oikeasti liikkuu eteen päin ja sivulle. Entäpä jos tulee äkillinen tarve pysähtyä? Saanko jälkani irti nopeasti? Kenkiä on päästävä testaamaan kunnolla ennen ensi viikon torstaita kunnon fillarin kanssa. Toivotaan, että Kuningas sapuu luokseni pian.

Näin vilahti sekin perjantai. Suuria ja merkityksellisiä tapahtumia yhden pienen oman elämänsä huippu-urheilijan elämässä.

Hyvää kesälomaa sinulle, jolla sellainen tänään alkaa! Kun tätä kirjoitustani rullailee silmien edessään, saattaisi äkkiseltään ajatella, että minunkin tekisi ihan hyvää aloittaa loma tänään. 

Mutta hei, olen jo todennut niin monta kertaa aiemmin, että tästä Ämmän Polkasusta on nyt minusta riippumattomista syistä muodostunut tällainen alapääviritteinen tapahtuma, joten en enää viitsi edes pahoitella tätä alatyylistä ajatteluani ja ilmaisuani. Ei voi enää mitään kun on pissat housussa, vai miten se sanonta nyt meni?

Ja sitä paitsi se on vitsikästä, sillai. Se alapäähuumori. 

Kaikille tasapuolisesti vitsikästä viikonloppua! Nyt ei tarvitse turhia mutristella, koska aurinko!

/Ämmä, koska ei kalja

 

Hips don’t lie

Näin kulki treeni tänäänkin; edelleen sängyn pohjalla Pähkinätapauksen kanssa. Ohjelmassa on kypärätreeniä (eli sen pitämistä päässä koko ajan), kun ei muutakaan voi tehdä. Kuumetta ei saa pois kuin lepäämällä. Keho haluaa tappaa nyt pöpön, ja sen on vain annettava tapahtua. Sykettä ei saa nostaa ja c-vitamiinia on tankattava kuin viimeistä päivää, sillä sitä kuluu flunssassa paljon. Vasta yhden terveeltä tuntuvan päivän jälkeen on lupa liikkua, jotta vältytään pahemmilta seurauksilta. Ja tänään ei ollut vielä se terve päivä. Oikeastaan tuntuu, että tänään olen ollut kipeimmilläni.

Muistathan sinäkin, että ”hips don’t lie” – kehoa on kuunneltava, vaikka pää sanoisi mitä tahansa. Terveyden kanssa ei ole leikkiminen, ja Ämmän Polkasukin on mahdollinen vain jos nyt tyydytään kypärätreeniin. Onks olemassa jotain fillarileffoja? Sellaisen voisi katsoa tänään noin niinku motivaatioksi!

Letkeää lauantaita sinulle!

FullSizeRender

 

/Ämmä, ei leiki, ei

 

Fillaritreeni alkaa yläpäästä

Perjantai. Eipä täällä asiat kovin paljon eilistä paremmin ole. Tänäänkään ei treenata. Ilmoitin tilanteen Tiialle aamulla.

”Jos olo on yhtään kipeä, niin lepoa. Vasta yhden terveeltä tuntuvan päivän jälkeen on lupa liikkua. Nyt saat korkeintaan mennä istumaan polkupyörän päälle, mutta polkimien ei tartteis pyöriä. Nyt kun saadaan tää kunnolla taakse, ensi viikolla räjähtää sit!” , hän valisti minua.

No, eihän minulla ole vielä edes fillaria, joten se istumistreenikin jää väliin (sitäkin kyllä saisi tehdä pian, sillä viime päivät olen kuullut joka suunnasta eri asiantuntijoilta kuinka tärkeää olisi tuota alapäätä treenata ja totuttaa satulassa istumiseen).

Koska muuten en voi fillariprojektiani edistää, lompsin aamulla viimeisillä voimillani Intersport Forumiin ja kävin hankkimassa pyöräilykypärän. Oikeastaanhan tämä lähtee liikkeelle nyt aivan oikeasta päästä (siis päästä!), sillä ennen mitään muuta haluan varmistaa, että fillarireissuni on mahdollisimman turvallinen ja että pääsen elävänä maaliin ja takaisin kotiin.

Intersportissa valinta oli selvä: Kaistapäälle käy vain Nutcasen pyöräilykypärä. Eikä valintaan vaikuttanut vain kaistapäisyys, vaan myös se, että nämä Nutcase-merkin pyöräilykypärät ovat kuin taideteoksia, ja Somekuningattaren kuuluu näkyä ja kuulua! Yhdessä ihanan huippuasiakaspalvelija Petterin kanssa valitsimme minulle sopivan mallin ja kuvion

IMG_2834

IMG_2846

Suorastaan psykedeelinen kuvio. Mutta psykedeliaa tämä kypärän käyttö ei ole. Päävamma on tavallisin syy, joka aiheuttaa pyöräilijän menehtymisen. Ja siksi minäkin aloitin valmistautumiseni yläpäästä.

Viimeisimmissä tutkimuksissa ja tilastoissa vuodelta 2013 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain kahdella oli kypärä käytössä ja asianmukaisesti kiinnitettynä. Kypärää ei käyttänyt 21 pyöräilijää, vaikka se olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä joka toisen. Tutkimusten perusteella pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla sekä pää- ja aivovammojen riskiä kypärän käyttö pienentää 63-88 prosentilla.

Ja vaikka seuraukset eivät olisi kohtalokkaita, päänvammat voivat silti olla vakavia, kivuliaita ja hitaita paranemaan. Vakavampia onnettomuuksia on joka kymmenes, mutta onneksi suurin osa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia, joista selvitään terveyskeskuskäynnillä. Aikuisilla päävammat syntyvät useimmiten tiehen iskeytymisestä, lapsilla taas autoon iskeytymisestä. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.*

Suomen tieliikennelaissa on suositusluontoinen pykälä, jonka mukaan pyörällä ajettaessa on yleensä käytettävä kypärää. Koska kyseessä on suositus, käyttämättömyydestä ei rangaista. Siitä olisiko kypäräpakko säätää lakiin, ollaan monta mieltä, mutta minä olen kuitenkin koko ajan enemmän sitä mieltä, että kypäräpakko olisi hyvä ja sitä noudattamattomille voisi asettaa rangaistuksen. Kun sivusta seuraa tuota fillaristien menoa, joskus sitä oikein kauhistuu miten vaarallisia tilanteita varsinkin vilkkaassa kaupunkiliikenteessä tapahtuu.

Siksvarten mä oon nyt näin

FullSizeRender

Makaan täällä sairasvuoteellani uusi Nutcase päässäni. Fillaritreeniähän tämäkin, eikö?

Vauhdikasta viikonloppua, pikku pähikinäiseni ❤

/Ämmä, Pähkinätapaus, joka on ihan fiiliksissä uudestä Psykedeliakypärästä

*Lähde: Liikenneturva