Savon seikkailu jatkuu myös vuonna 2018

Viime viikot ovat olleet vaikeita. Olen ollut blogissanikin ihan hiljaa, sillä syksyn pimeyden ja rankkojen aamutöiden ohella on täytynyt tehdä isoja päätöksiä. Saapuessani Kuopioon kesäkuussa matkani täällä piti olla vain seitsemän kuukauden mittainen. Mutta yhtäkkiä viime viikoina minulle tarjottiinkin mahdollisuutta jatkaa työssäni Ylen aamujuontajana.

Koti-ikävä Helsinkiin on painanut päätöstä, on valtava kaipuu läheisten luo ja kotikaupunkiin – uusi elämä kun ei ihan niin helposti ole auennut täällä Savossa. On täytynyt punnita työn ja muun elämän tasapainoa ja arvoa; onko valmis asettamaan työn vielä hetkeksi kotia suurempaan arvoon, sillä sitähän elämä täällä minulle nyt tarkoittaa.

Ja sitten toisaalta päätös oli aivan selvä. Missä muualla pääsisin tekemään työtä tällä tavoin? On valtavan suuri kunnia voida olla töissä paikassa, joka uskoo tähän luovaan hulluuteeni ja antaa luovuuteni päästä ääneen ja näkyviin tällä tavoin, tukee sen kehittymistä ja taitaa vähän jopa tykätäkin. Parempaa työpaikkaa ja työkavereita saa etsiä.

Siksi olen päättänyt jatkaa seikkailuani Savossa toistaiseksi. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa tänne jään, mutta nyt onkin yhtäkkiä näin. Hassua, miten yhdessä hetkessä voi olla niin innoissaan ja heti kohta kovin kaihoissaan. Sitä kai se elämä on, tasapainottelua eri valintojen ja tunteiden välissä.

Mutta ehkä tähän kohtaan kannattaa pistää silmään vähän uutta vaihdetta ja sanoa: Bring it on, Savo! Näytä, mitä sinulla on vielä minulle piilossa, sillä emme tainneetkaan päästä toisistamme ihan niin helpolla!

Ei kai sitä nyt voi muuta kuin jäädä työpaikkaan, joka sallii jopa tällaisen maailman rumimman tonttuoven askartelemisen ja tuotostensa jakamisen julkisuuteen 😀 Kuva: Antti Karhunen

/Äm

Mainokset

Onnellinen omista ovalluksista

Törmäsin tänään tähän pari vuotta sitten tekemääni kuvaan.

 

elämänaakkoset

Viisaita sanoja olen joskus kirjoittanut, ja nyt kun jälkikäteen niitä luen, huomaan, että olen noudattanut niistä jokaista. Jokainen näistä on oman kantapään kautta todennettu ja eletty ja juuri siksi tässä tänään olen onnellisin kuin koskaan aiemmin elämässäni. Olen onnellinen omista oivalluksistani.

Nämä sanat tuntuvat juuri tänään jotenkin kovin tärkeiltä jakaa kanssasi uudelleen. Millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät?

Arvojen mukaisia valintoja

Vaalipäivä. Olen päättänyt olla ottamatta julkisesti kantaa politiikkaan, enkä edellenkään aio poliittisia kantojani kovaan ääneen huudella.

Yhden huomioin kuitenkin tänään tein. Kun oma elämä ja arvot sekä tilanteet ja asetelmat muuttuvat, vaikuttaa se myös omiin poliittisiin näkemyksiin jopa dramaattisesti. Tänä päivänä katson maailmaa hyvin eri näkökulmasta kuin esimerkiksi neljä vuotta sitten edellisten vaalien aikaan. Ja se vaikutti myös vaaliuurnalla. En kokenut aiemmin äänestämieni henkilöiden tai puolueiden tekemisen koskettavan enää itseäni. Tuntuu, että tänään äänestäessäni Helsingin kaupungintalolla ajattelin ehkä ensimmäistä kertaa koskaan sitä, millaiset laajemmat vaikutukset äänestyspäätökselläni on. Äänestin ehkä ulkopuolelta katsottuna yllättävällä tavalla, mutta minulle ehdokasvalintani tuntui tärkeältä. Tein arvovalinnan, ja toivon, että se näkyy tänään, kun Suomen seuraavien vuosien suunta sinetöityy.  

Minun äänestysmaisemani tänään. Ulkomailta juuri palanneena äänestin Helsingin kaupungintalolla, Sofiankadun puolella.

Jännittävaa tulosiltaa sinulle. Jostain syystä vaalilähetykset ja tulosten odotus ovat kiehtoneet minua aina valtavasti. Nyt en omista televisiota, mutta onneksi tunnelmaan pääsee virittäytymään netinkin kautta.

/Äm.

Aina ei tarvitse tietää miksi ja miten: Suomi kutsuu

Mikä on sinun supervoimasi? Se taito ja kyky, joka auttaa sinua selviäämään tilanteessa kuin tilanteessa? Se kovin vaihde, joka pistetään päälle silloin, kun on tosi kyseessä?

* * *

Viimeinen viikko on ollut vaikea. Vaikein koko Norjassa oloni aikana. On täytynyt miettiä seuraava askelta. Mihin menisin? Mitä tekisin? Miten seikkailuni jatkuisi nyt, kun tilanne Støssä muuttui radikaalisti? Missä minua tarvittaisiin nyt eniten? Miten voisin palvella parhaiten?

Olen ollut neuvoton ja pohtinut viime päivinä tarkkaan omia arvojani. Mikä minulle on lopulta kaikkein tärkeintä? Ja sitten viime viikolla siimapöntön äärellä selvittäessäni siiman sotkuja, yhtäkkiä myös mielen solmut avautuivat pitkän taivuttelun jälkeen. Nyt valintani on selvä.

* * *

Joskus suurintakin seikkailua ja huimimpiakin kokemuksia tärkeämmät asiat löytyvät läheltä. Sydämestä. Lähimmäisistä, perheestä, suvusta. Rakkaudesta. Lähimmäisen rakkaudesta.

Ne ovat nyt tärkeimmät arvoni, joiden pohjalta otan seuraavat askeleeni.

* * *

Minun supervoimani taitaa olla taito tehdä nopeita päätöksiä, kyky nostaa ennalta-arvaamattomia ratkaisuja mahdollisksi vaihtoehdoiksi, valmius muuttua nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla – nopea toiminta nopeiden päätösten seurauksena.

* * *

Isoisäni on huonossa kunnossa ja sairas. Isoäitini haluaa hoitaa häntä kotona; antaa papan olla siellä mihin hän kuuluukiin. 90-vuotiaan mummoni voimat eivät kuitenkaan riitä huolehtimaan papasta ja isosta talosta. Kun viime viikolla kuulin sukulaisteni huolen papan tilanteesta, asia oli minulle itsestään selvä. Olin montaa päivää pyörittänyt mielessäni iso ajatusmassa. Pelkoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja sitten siimapöntön äärellä ajatus iski kirkkaana mieleeni: näin on toimittava. Minulla on mahdollisuus nyt mennä auttamaan isovanhempiani, hoitamaan taloutta ja pappaa mummon avuksi. Valitsin nyt lähteä isovanhempieni luokse.

Lähden seuraavaksi Suomeen. Keuruulle, Keski-Suomeen, josta minäkin olen kotoisin. Olen asunut siellä lapsuuteni ja ensimmäiset kouluvuoteni, mummolan viereisessä talossa. Mummo ja pappa hoitivat minua usein ja vietin heidän kanssaan paljon aikaa. Nyt on minun vuoroni hoitaa ja auttaa. Ja katsoa sitten mitä tapahtuu.

lähtö1

Tästä syystä minä päätin olla etsimättä tällä erää uutta työtä Norjasta ja lähteä Suomeen. Saatan tulla tänne vielä takaisin. Saatan olla tulematta. Mikään ei ole elämässä varmaa ja pysyvää, sen ovat viimeiset kuukaudet minulle osoittaneet. Siksi on tärkeää tarttua hetkeen, tarttua sydämen ääneen ja toimia sen mukaan. Vaikka sitä joskus jälkikäteen ihmettelisikin, miksi ikinä on tullut toimineeksi valitsemallaan tavalla. Siksi on tärkeää uskaltaa hypätä ja olla pelkäämättä seurauksia. Sillä elämä näyttää.

Ja nyt elämä näytti nopeasti. Alle viikossa päätöksestäni sain eilen järjestettyä itselleni kyydin kalarekassa Suomeen. Lähtö on huomenna! Kiitos supervoimieni, kahdessa päivässä minä olen valmis lähtemään. Vielä on pakattava tavarat, siivottava ja luovutettava asunnon avaimet. Huomenna olen jo Suomessa.

Seuraavat viikot näyttävät miten tilanne kehittyy. Olen Keuruulla nyt niin kauan kuin tarvitaan. Muusta en tiedä, eikä nyt tarvitsekaan tietää. Se on helpottava ajatus. Että aina ei tarvitse tietää miksi tai miten.

lähtö2

Elämä on vaiheita, askeleita. Tuliko vuodesta Norjassa nyt neljännesvuosi Norjassa? Niin voi olla. Ja sitten on. Taitaa olla, että jo nyt olen oppinut ja saanut sen mikä on ollut tarpeen.

Olen kovin väsynyt. Viime päivät ovat vieneet voimia, supervoimiakin, enkä oikein osannut kiteyttää kirjoittaen ajatuksiani. Mutta tällä toissa iltana kuvaamallani videolla kerron päätökseni koko taustan mielestäni aika osuvasti. Katso se. Siinä on se ihminen, joka minusta on näiden kuukausien aikana kuoriutunut, vaikka nyt vähän väsyneenä ja hämärässä…

❤ Äm